Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Meillä on aikuisten suhde. Asumme yhdessä ja olemme olleet yhdessä noin puoli vuosikymmentä. Minulla on kaksi lasta ja hänellä neljä. Kaikki oikein fiksuja ja kivoja.

Omani olen yksinhuoltajana ohjannut omatoimisuuteen ja koulujen lisäksi he ovat oppineet huolehtimaan kodin asioista, kuten jälkien siivous, pyykkien pesu, muutot, ruuan laitto jne. Mieheni lapset ovat fiksuja ja kohteliaita, mutta kun he (isompia teinejä molemmat) ovat meillä, kotityöt ovat vieraita, heidän huoneensa ovat sikolättejä, pyykkejä pesen minä, heitä kuskataan aina autolla vaikka julkiset kulkee, tiskit jäävät pöytään… Ylipäätään mitään ei osata tai tehdä.

Miehen lapsille viikonloput ja loma-ajat täällä ovat täysin vailla vastuuta ja käytännössä lomaa ja nautintoa. Minun pyyntöni ovat jotenkin vääriä, liittyvät ne sitten toiveeseeni auttaa tai osallistua tai siihen, että teen vaativaa koulutyötä ja toivoisin joskus lapsetonta viikonloppua (max. 1 krt/6 kk).

Kuva Engin Akyurt. Ylin kuva Kuva Engin Akyurt.

Mies sanoo, että uusperhe on sitä. Oma kokemukseni on ollut omien lasteni kanssa toinen. Eivät aikuiset tai teinitkään ole saaneet olla kuninkaina. Arvostettuina jäseninä perheessä kyllä, mutta myös he ovat tehneet asioita kotona. Myös minun kumppanini on ollut osa perhettä eikä nuorten elämässä vain palvelija.

Miehelle ja miehen lapsille on mahdollistunut monet asiat elämässä velalla ja sellainen oman elämäni normaali rahankäyttö ei kuulu heidän elämäänsä. Miehelläni on tuplasti minun palkkani ja hän makselee nyt ulosottojaan, kun ovat eläneet luksuselämäänsä. Itse elin yksin lasteni kanssa ja sellainen elämä ei ollut edes mahdollista. Nyt kun pärjään ok taloudellisesti niin tuntuu, että kaiken muun lisäksi maksan nyt miehen lapsille heidän vanhempiensa mahdollistamaa ”parempaa elämää”, maksamalla enemmän kuluja kuin ikinä minulla olisi nyt.

Samalla teen kotitöitä enemmän kuin lasteni kanssa tarvitsi tehdä tuossa iässä. Minulla olisi nyt varaa tasaveroisen miehen kanssa tukea nuoria aikuisia lapsiani taloudellisesti, eikä minun tarvitsisi työn ja opintojen keskellä enää jatkuvasti siivota, hoitaa kaikkea metatyötä kotona, huolehtia laskuista jne.

Suhteemme on hyvä ja turvallinen. Mitä ulkopuolinen ajattelee tästä? Olen aiemmin suhteessa ollut hyväksikäytetty niin taloudellisesti kuin muutoinkin. Teenkö niin nytkin vai ylireagoinko?”

Nimim. Aikuiset (?) lapset

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle balanssi Peruuta vastaus

20 vastausta artikkeliin “Maksan muiden velkoja ja passaan muiden lapsia – tätäkö se uusperhe on?”

  • Haidi sanoo:

    Jos kerta ymmärrät tämän epätasapainon kaiken tekemisen ja passaamisen suhteen niin miksi hyväksyt sen? Lakkaa uhriutumasta

  • balanssi sanoo:

    Pikkuisen ihmetyttää mihin se seurusteluaika ja ja tutustumisaika on käytetty.

    Ymmärrän, jos teinit eivät osaa olla kovin fiksuja ja analyyttisiä ruvetessaan parisuhteeseen, mutta että toisella kierroksella olevat aikuiset, joilla on omia lapsia. Aloittajalla on vielä kokemusta aihemmasta hyväksikäytöstä.

    Tuleekohan kenellekään yllätyksenä, että asia pitäisi ottaa puheeksi puolison ja myöhemmin hänen lasten kanssa. Jos tätä kautta ei ratkaisua asiaan löydy, pitää miettiä riittääkö pelkkä puolisoiden välinen rakkaus pitämään perheen kasassa.

  • mummuvaan sanoo:

    Missä määrin mies osallistuu kotitöihin?

  • Pidä puolesi, niin minäkin teen. sanoo:

    Ulkopuolisen silmin sanoisin, että sinua käytetään taloudellisesti hyväksi. Itse sinun on rajasi laitettava. Mitäpä jos lähtisit joku viikonloppu tai loma, kun miehesi teinit ovat luonanne, itse pois? Ota viikonloppuvapaata yksin. Tuskin mitään kauheaa tapahtuu. Älä maksa mitään etkä siivoa. Jätä silleen ja anna niitten sotkujen olla. Sano että et ole palvelija.

  • Ammatti kasvattaja sanoo:

    Omat rajat on tervettä joka suhteessa. Oli se uusioperheen arkea tai lapseton parisuhde.

    Muista, että vaikka olet uusio perheessä, niin omat lapset pitää olla myös samalla tavalla kohdeltu kuin kumppanin. Ei ole sinun vastuusi maksaa siis toisten velkoja. Mielestäni ajattelet oikein. Sinun velvollisuus on enemmän auttaa omien lapsien taloutta. Koska kumppanin lapsella on jo kaksi maksajaa lasten puolesta. Ei siis ole oikein, että omat lapsesi ei saa kokea samaa.

    Ota omaa aikaa. Älä kysy sitä. Ilmoitat kumppanille. Näytät, että nämä ovat minun rajani.

    Tee lista mitä nuorten täytyy tehdä. Palkitse vaikka viikonloppuna he jollain mitä teette yhdessä. Tai kerran kuussa. Porkkana toimii aina. Listaan voi ruksia asiat mitä on tehty talossa. Esim koko talon siivous, omien pyykkien pesu. Mutta jos nuorelle näitä ei ole opetettu. Niin ensin näyttää kuinka ne tehdään. Sen jälkeen opastaa, että tekee ne itse. Tai muuten vaatteet jäävät likaisiksi.

    Jos astioita on laittamatta pesukoneeseen. Niin käsket tulla laittamaan. Tai vaikka tokaiset ovelta nätisti, että huomasitko muuten, että astiat jäi laittamatta. Että tulee laittamaan.

    On myös paljon siis merkitystä sillä, että kuinka asiat nuorille sanoo. Ole ystävä joka opastaa ja auttaa parempaan suuntaan. Pidä myös huoli, että nuori syö hyvin ja riittävästi. Osalla nuorista laiskuus ja väsymys on riittämättömän kalorisaannin syytä. Tai raudan puutteesta tai jostain muusta vitamiinivajeesta. Keskustele nuoren kanssa tuntemuksia. Ja vaikka verikokeisiin jos on todella väsynyt.

    Mutta sinun mielestäni ei siis tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että haluat myös itse nauttia elämästä. Ja oman työsi hedelmistä. Aseta rajat ja sysää vastuuta teinien oikeille vanhemmille. Mutta ole myös heille ystävä joka tarvittaessa auttaa ja opastaa.

  • Ukkosta ullakolla :) sanoo:

    Nämä uusio kuviot on kyllä haasteellisia. Sitä, kun rakastuu, niin rajat hämärtyy. Ja itselleni ainakin on tässä matkanvarrella vasta selvinnyt millä tolalla asiat oikeasti ovat. Mies on elänyt niin alistetussa asemassa ja aivopestynä kaikesta, että on kiltisti kantanut KAIKEN vastuun avioliiton aikana talosta, lapsista ja taloudesta. Nyttemmin silmät auvenneet sille tosiasialle, että on ihan nykyaikaa kantaa vastuuta yhdessä. Edelleenkin Ex maksattaa KAIKEN isällä ja lisäksi mielellään luistaa omista vuoroviikoistaan, kun pitäisi lapsista vastuu kantaa. En voi, kun ihmetellä tätä tyyliä olla äiti.
    Narsistin kanssa asioiden hoito on täysi mahdottomuus, mutta onneksi lapset on kohta isoja. Tämä äiti hahmo jatkaa samaa itsekästä linjaa, maksumies vaihtui lennosta. Tästä syystä huushollit pidämme erillään niin kauan, että lapset lentää pesästä. Meitä on niin moneksi. Tsemppiä sinulle, tiedän tunteen.

  • Susa sanoo:

    Vaikuttaa että olet edelleen se hyväksikäytetty.

  • Hannah sanoo:

    Jätä tekemättä. Sano miehelle, että se on hänen hommansa.

  • Ei kannata uhriutua vaan pitää rajat sanoo:

    Vedä omat rajat. Minusta parisuhteessa maksetaan yhdessä kuluja, mutta ottaahan se päähän maksaa miehen ja exänsä leveää elämää miehen ulosottovelan muodossa. Voit tietysti vähentää sitä mitä maksat. Voitte elää vähemmällä rahalla ja sama koskee miehen lapsia. Jos haluat tukea omia lapsiasi, tue.
    Pistäisin miehen lapset siivoamaan ja ehkä sen myötä saisi useammankin lapsivapaan viikonlopun.

  • Kuinka tässä näin kävi sanoo:

    Kuulostaa muuten tutulta, mutta itse olen terveydellisistä syistä johtuen sairaslomalla, ja tuon täten aivan liian vähän rahaa talouteen.
    Olen saanut kuulla lauseen:” En tiennyt että noin huonotuloinen olet.”, kun kerran mainitsin että miten asia itseäni harmittaa.
    Lapsemme ovat myös täysin eri asemassa, omani kun ovat ”mustia lampaita” hänen täydellisten lastensa rinnalla.
    Sekin pitää ikävä kyllä paikkansa, silti en itse ikinä kieltäisi hänen lapsiaan tulemasta kotiimme jos asia olisi toisin.
    Asunto on myös hänen, tyhmyyttäni muutin yhteen ja kuvittelin olevani tasa-arvoinen, niinkuin alussa ymmärtää annettiin.
    Passaan pienimmät lapsensa, leikin jne, olen isompien juhlat laittanut ja passannut.
    Toisinpäin asia ei niin toimi, myöskään minun muu sukuni ei kiinnosta saati ystäväni, nähnyt heistä ei ole oikeastaan ketään, syy :”täytyy tehdä töitä”, paitsi kun omat lapsensa ovat täällä tai hänen sukulaisissaan täytyy käydä.
    Emme lomaile yhdessä, emme tee mitään yhdessä.
    Elämme täysin miehen elämää niinkuin hän päättää.
    Ja mietin että miten tähän olenkaan sotkeutunut saati miten tässä viitsin enää edes pysyä, koska ei ole oikeastaan seksiä eikä muutakaan, ellen itse tee aloitetta.
    Siksi löydän itseni usein miettimästä kuinka epähaluttava ja ruma sitten taidan ollakaan.
    ( Etenkin kun muut naiset somessa saavat kyllä huomiota. )
    Mies on osoittautunut täysin toiseksi mitä antoi ymmärtää.
    Kaikkeen sitä tuleekin tyydyttyä.
    Tunnen siis täysin kirjoittajan fiiliksen.

  • Nimetön sanoo:

    Et ylireagoi. Noin 5 vuotta parisuhdetta ei ylipäätään ole niin pitkä aika, että vielä välttämättä edes tarvitsisi asua yhdessä. Mitä jos siis hommaat oman kämpän ja jatkatte seurustelua kahdesta asunnosta? Voitte muuttaa yhteen sitten, kun miehen lapset on aikuisia ja mies maksanut velkansa pois. Itse en (myöskään yksinhuoltajana ja pitkään myös opiskelijana) ikinä edes ottaisi miestä, joka ei osaa käyttää rahaa. Tai voisin seurustella EHKÄ, jos minun ei millään tavalla tarvitsisi ottaa osaa miehen talouteen. Meilläkin on eletty lapsen kanssa tosi pitkään tosi pienellä budjetilla ja nyt vihdoin kun olen valmistunut ja minulla alkaa kerääntyä myös omaisuutta, niin se omaisuus on kyllä ihan vain minulle ja lapselle. Ja mitä joskus jää, on todellakin sille omalle lapselle tarkoitettu.

  • Nimetön sanoo:

    Muuta pois. Huolehtikoon mies itse lapsistaan. Voithan sä silti sen kanssa seukata, jos se tahtoo sinut muutenkin kuin kotipiikana.

  • Paskamutsi sanoo:

    Itselleni tuli elämään mies kahden pienen lapsen kanssa. Alkuun hyväksyin paljon kaikkea, liikaakin. Mutta sitten pimahti, lapsille rajat ja säännöt. Olin täysin paska äitipuoli varmaan myös mieheni mielestä, mutta vaihtoehto oli miehen ja muksujen suksia toiseen osoitteeseen. Nyt on mennyt yli 10v yhteistä eloa, yhteisiä lapsiakin on tullut. Bonuslapset on yhtä rakkaita kuin omatkin, ja nekin tykkää musta. Laita rajat ja säännöt rohkeesti. Joko niihin taivutaan tai sitten ei. Näytä missä on ulko-ovi. Kotiorjaksi ei nykypäivän naisia ja äitejä oo tarkoitettu.

  • Nimetön sanoo:

    Meillä sekä mies, miehen lapsi ja miehen ex ajettelivat, että minä opetan ja passaan. Kerroin ihan suoraan, että minä olen jo omat lapseni opettanut, se oli ihan oikeaa työtä ja nyt nautin työni hedelmistä. Että en aio mahdollistaa kahdelle aikuiselle lisää vapaa-aikaa omalla kustannuksellani. Tiedän, että miehen lapsi jää vaille monia taitoja, mutta ei se minun ongelmani ole. Jos emme olisi yhdessä, tilanne olisi sama.

    Älä ole liian kiltti! Mies siivoamaan lastensa jäljet, jos ei vaadi heiltä. Ai ei siivoa? Ei se silti sinun hommaksesi muutu, jätät vaan tekemättä.

  • Rajaton vai rajat on sanoo:

    Oletko kertonut puolisollesi tuntemuksiasi tästä asiasta? Ottaako hän vastuuta kodin töistä, varsinkin silloin, kun hänen lapsensa ovat teillä? Sinun itsesi tulee asettaa rajat mitä hyväksyt ja mihin suostut. Älä suostu kynnysmatoksi vaan pidä puolesi. Tottakai ylelliseen elämäntyyliin tottunut ottaa kaiken palvelun ja rahan vastaan mitä annetaan, kun omat rahat on loppu…näin luulisin.

  • Aurinko aamusta paras sanoo:

    Aina voit valita toisin. Tällä en tarkoita miehen vaihtamista.

    Älä siivoa lasten jälkiä. Omiesi tai miehen. Älä vaihda lakanoita heille. Huoneiden ovet saa kiinni, mitä sitten jos sekaista? Laita ruokaa silloin kun laittaisit itsellesi, sitä mitä itse haluat. Älä toimi kuljettajana jos julkiset kulkee, vie ja nouda pyydettäessä jos vuoroja ei kulje.

    Valitettavasti itse mahdollistat nykyisen tilanteen. Kulut prosentuaalisesti nettopalkasta. Kumpikin laittaa asumiseen esim. 40% palkasta, ruokaan 20 % jne. Jos miehellä velkoja, lainoja ja ulosottoa – miksi sinun pitäisi ne maksaa?

  • Iitu sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Itsekin olen ollut samanlaisten ajatusten äärellä; kun muutimme yhteen n.vuosi sitten, myin oman asuntoni ja ostin hänen talostaan puolet. Asuntovelkaa minulle ei jäänyt. Miehellä on sitä kiitettävästi, koska maksaa myös huithapeli-exänsä maksamattomia vanhoja asuntovelkoja. Mies maksaa myös kulutusluottoa, jonka on exänsä kanssa aikanaan ottanut. Mies on myös ollut ulosotossa meidän yhdessäoloaikanamme, koska ryssi raha-asiat entisen puolisonsa kanssa. Siinä oli exän puolelta taloudellista hyväksikäyttöä, ja mies hyvää hyvyyttään maksoi sitten heidän talouden kaikki kulut, kun rouva tilaili netistä kaikkea kivaa🙄 summa summarum; mieheltä menee kuukausittain paaaaljon rahaa entisen elämän typeryyksien vuoksi. Välillä tunnen tästä katkeruutta, vaikkei saisi; tiesinhän tilanteen, kun yhteistalouteen aloimme. Tilanne on siis se, että minä maksan meilläkin laskuja puolisoa enemmän jotta pärjäisimme. Kai tämä joskus loppuu….

  • Nimetön sanoo:

    Pakkoko on muuttaa yhteen??? Itse olet osasi valinnut. Uusperhe ei ole perhe.

  • Aikuisten suhde voi olla eri kodeissakin sanoo:

    Mikäli haluat vain suhteen se on täysin sallittua. Voitte olla yhdessä ilman että tarvitsee asua yhdessä… ja kas näin kaikki ongelmasi olisi ratkaistu 🙂

  • Voi kiesus! sanoo:

    Ei ole todellista! Taas yksi samanlainen avautuminen. Uusperhe yllätti äidin. Omat mukelot ovat kuin unelma mitta mies ja miehen lapset ovat hyväksikäyttäviä vätyksiä.
    Nainen alistuu ja valittaa.