”Olen tässä monta vuotta seurannut hyvän ystävän uusperhe-elämää. En tiedä kävikö hänellä toisen kierroksen parisuhdemarkkinoilla astetta huonompi tuuri vai onko uusperhe-elämä tosiaankin tuollaista.

Lähinnä harmittaa tuo äitipuolen, bonusäidin vai miksi sitä nykyään kutsutaan, asema. Miehen eksällä on jostain syystä ollut ihan järkyttävän negatiivinen asenne ystävääni kohtaan ihan alusta lähtien. Ilkeää vihjailua, arvostelua, mitätöintiä, vähättelyä, syyllistämistä ja syyttämistä. Ei koskaan mitään positiivista, vaikka vuosia on kulunut.

Ystäväni ei ollut mitenkään syyllinen eroon. Itse asiassa miehen eksä oli se, joka löysi uuden ja halusi erota. Itse olen ajatellut, että onko se jotain äidin alkukantaista mustasukkaisuutta, jos eksä löytää uuden naisen ja jos lapsi vaikka kiintyisi tähän naiseen. Eikö kaikki normaalilla järjellä varustetut aikuiset ymmärrä, että kaikki hyvät ihmissuhteet ovat kaikille hyväksi?? Että ei siitä mitään kilpailuasetelmaa tarvitse tehdä.

Äitipuolen niskaan näytetään tälläkin palstalla kaadettavan välillä täyslastillinen. Jos eksän kanssa ei lasten tapaamiset, raha-asiat tai mitkä vaan toimi, on paha äitipuoli kaiken takana. Entäpä jos se eksä tekeekin ihan itse päätöksensä eikä äitipuolen vaikutuksella ole mitään tekemistä. Tai entäpä jos syyt käytökseen ovat siinä biologisten vanhempien välillä? Miksi siitä toisesta naisesta halutaan lähes aina tehdä syyllinen?

On jotenkin todella surullista kuinka paljon biologiset vanhemmat käyttävät valtaa lasten kautta omien katkeruuksien purkamiseen. Ja miten vaikeaa näyttää olevan se, että istutaan saman pöydän ääreen keskustelemaan. Nostan kyllä isosti hattua ystävälleni, että hän jaksaa elää jatkuvan dissaamisen kohteena. Miehen eksän sen sijaan toivoisin katsovan peiliin ja miettivän miten on mennyt noin niinku omasta mielestä??”

Nimim. Lopettakaa se äitipuolen dissaus

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 19 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Suripahde Peruuta vastaus

19 vastausta artikkeliin “Lopettakaa jo se äitipuolen dissaus!”

  • Minkki sanoo:

    Äitipuoli, bonusäiti…miksi pitää käyttää äiti-liitettä, jos ei ole lasten äiti. Biologiset äidit haluaa olla äitejä ja me muut ollaan ihan vaan etunimellä lapsen elämässä mukana. Se on eriasia, jos lapsi haluaa kutsua esim. Bonusäidiksi. Lasten biologiset äidit voisivat lopettaa ex-puolison uuden kumppanin epäasialliset nimittelyt. Ja sama pätee myös toisin päin! Sehän on vaan hyvä, jos lapsi tykkää ja hyväksyy isän tai äidin uuden kumppanin. Ei se vähennä lapsen rakkautta biologiseen vanhempaan. Isän tai äidin uuden kumppanin pitää muistaa kuitenkin kunnioittaa biologisen vanhemman ajatuksia lapsensa kasvattamisesta. Ei ole helppoa ja vaatii harjoittelua! Toistemme kunnioittamisella ja hyvillä käytöstavoilla jokaisen elämä on helpompaa. Ei vanhemmuus ole kilpailua! Nautitaan ja iloitaan kaikista lapsista, vaikka aina se ei helppoa olekaan😍

  • Kyllästynyt111 sanoo:

    Tuttu juttu. Minä saan myös ”bonusäitinä” rekkalastillisen paskaa niskaani mieheni exältä, joka itse on sössinyt ja tuhonnut perheensä pettämisillään… Miehen exä haukkuu lapsilleen minua, lapset toisinaan tästä mainitsevat ääneen vaikkapa kesken ruokailumme..”miks meijän äiti sanoo sua lehmäks”, ”miks meijän äiti sanoo sua tyhmäks”. Asioista on keskusteltu, lapset ovat hämillään, mutta onneksi nämä lapset ovat hyväksyneet minut elämäänsä hienosti, oman äitinsä katkerista puheista huolimatta…. Miehelleni lentää minusta nimittelyviestejä, huoraa ja hoitoa. Ehkä ex-vaimo joskus rauhoittuu uuden miehen löytäessään, tahi sit ei….

  • Happynow sanoo:

    Sehän voi olla miten vain. Sinulla on tietenkin vain sen äitipuolen tarina. Sen äidin tarina voi olla ihan toisenlainen.
    Meillä minä halusin erota ja olin onnellinen, kun mies löysi uuden. Pidin hänestä alusta asti. Mutkia tuli kuitenkin matkaan, kun isä perui lasten tapaamisia ja valehteli naisystävälleen, että minä en anna lapsia isälleen. Ex valehteli minun olevan narsisti ja hallitsevan miestä. Kiristin kuulemma lapsien tapaamisella tai jotain.
    Totuus oli kuitenkin se, että olisin halunnut lasten viettävän enemmän aikaa isänsä kanssa.

    Lapseton äitipuoli ei osannut ottaa ollenkaan huomioon lasten tarpeita ja äärettömän itsekäs isä vielä vähemmän.
    Lapset unohtuikin aika äkkiä, he elivät vain parisuhteelle.
    Itse olen ollut aivan hiljaa eron syistä, siitä miten koin uhkailua, väkivaltaa ja alkoholin liikakäyttöä miehen puolelta.
    Mies puolestaan kertonut koko suvulleen ja naisystävälleen erinomaisen tarinan minusta hirviö vaimona.
    Tästä johtuen tämä uusi naisystävä on leimannut minut jopa somessa narsistiksi, kaikkien nähden.
    Kovasti haluaisin kertoa oman tarinani. Mutta olen ollut hiljaa.
    Monesti Ex nainen ja nykyinen nainen asettuu napit vastakkain miehen puheiden vuoksi. Olisihan se hirveää, jos he tulisivat toimeen ja salaisuudet paljastuisivat.

    • Minkki sanoo:

      Niin tavallinen tarina ja aiheuttaa paljon mielipahaa kaikille! Olen itse ns. äitipuoli, tosin en ole koskaan käyttänyt käytännössä tuota nimitystä itsestäni. Puolisollani on todella huonot välit ex-rouvaansa. Itse olen ollut ex-puolisoon yhteydessä lasten asioissa. Aikoinaan soitin hänelle ja kerroin hänelle, että hän voi aina soittaa minulle tai laittaa viestiä, jos on sitä mieltä, että kohtelen hänen lapsiaan huonosti/ väärin tai jos hän haluaa kertoa minulle jotain erityistä lapsistaan ja näin lasten on helpompi olla meillä. Kerroin myös hänelle, etten halua setviä hänen ja puolisoni eroa tai siihen liittyviä negatiivisia tunteita, koska ne eivät kuulu minulle. Olen onnekas, kun minut on hyväksytty ns.äitipuolena niin lasten kuin exän ja hänen vanhempien puolelta. Puhumalla ja hyvillä käyhöstavoilla ollaan päästy hyvin eteenpäin ilman riitoja.

  • Suripahde sanoo:

    Täällä yksi paska äitipuoli! Tosin, onneksi tämä korviini kantautunut arvostelu on ollut loppujen lopuksi aika pientä. Se alkaa enemmänkin huvittaa, että pitääkö väkipakolla jotain arvostelua keksiä…
    Minä en näet exän mukaan osaa pestä pyykkiä. Oli tyttärelleen todennut tietyistä paidoista, että ne pitää tuoda takaisin hänen luo pesuun. 😂 Toinen huvittava piirre on, että jos olen tytsylle esim. vaatteita tai kenkiä ostanut, on hänelle pian ilmestynyt jotain vastaavaa oman äidin toimesta.
    Sama se minulle on, mitä hän minun huushollaustaidoista ajattelee, mutta voisi kuitenkin säästää tyttärensä kuulemasta mielipiteitään.

  • Kiitollinen bonusäidistä sanoo:

    Minun lapsillani on maailman paras äitipuoli! Hän on perheessä toisena aikuisena yhtä arvokas kuin lasten isä. Eikä sellainen ole millään tavalla minulta pois. Minä olen aina lasteni äiti ja se on vain heidän onni, että ovat saaneet biologisten vanhempiensa lisäksi elämäänsä myös mahtavan bonusäidin, aikuisen joka välittää.

  • Mietin vain sanoo:

    Ja paljonko olet keskustellut sen ystäväsi miehen sekään kanssa 😊? Onko infosi nyt ystäväsi kautta tullutta?

  • Uusperheen äiti sanoo:

    Heiiiii!! Ei dissaajien kanssa kannata alkaa millekään. Kun haluaa löytää vain pahaa löytää vain pahaa. Joillekin on helpompi syytellä kuin sovitella.Omalla siipalla on lapsia kahden naisen kanssa ja näiden suhtautuminen minuun on kuin eri planeetoilta. Osa uusperheestämme toimii todella hyvin ja se on ihana asia❤

  • Kiitos sanoo:

    Hiphei ja kiitos! En todellakaan tunne näitä ilkeitä äitipuolia. Tunnen epätoivoisia naisia, jotka seisovat vaikka päällänsä, että saisivat yhtälön toimimaan. Tunnen väsyneitä ja loppuunpalaneita neuvottelijoita. Tunnen toisten eroa, lapsien huoltoa, omaisuudenjakoa, oman ja perheen pyörittäviä yksilöitä. Anoppien terapeutteja, sukulaisten sylkykuppeja, entisten aviopuolisoiden riidan aihe ja- tai riitojen selvittäjiä… Koitan tässä siis kertoa, että nämä uuden puolisot tekevät leijonan osan siitä että saisivat kaiken toimimaan. Enemmän kuin isät tai äidit (uskokaapa vain äidit, nyt on syvä rintaääni mukana) !! Ja silti heitä pidetään suurennuslasin alla ja moititaan pienimmistäkin mokista. Ottaen huomioon, että juuri nämä uudet kumppanit eivät ole olleet osallisena huonoon eroon tai huonoon avioliittoon. Te äidit ja isät olette töpänneet!!! Kunnioittakaa niitä uusia kumppaneita, jotka jaksavat teidän ongelmianne vatvoa. Kattokaa peiliin ja miettikää olisiko teistä samaan?

  • Kyllästynyt sanoo:

    Aivan mahtavaahan olisi, jos edes hyvällä mielikuvituksella pystyisi sanomaan, ettei isän vaimolla ole osaa eikä arpaa lapsen ja isän välien tulehtumiseen.

    Kun saa itse paskaa niskaan äitinä mitä kummallisimmista asioista ja lapsi ei ole tervetullut toiseen kotiinsa, kyllä siinä alkaa pikkuhiljaa hiertämään yksi jos toinenkin asia. Itse vaan toivoisin, että lapseni isän vaimolla olisi edes neutraali suhtautuminen lapseen. Mutta kun ei ole.

  • Toisella kierroksella sanoo:

    Tämä voisi olla minun ystäväni kirjoitus, sen verran kamalaa tämä uusperhe-elämä on varmasti sivusta katsottunakin ollut.
    Miehen poika julisti heti tavattuamme, ettei isä tarvitse ketään. Toki lapsen sanominen, mutta ei hän koskaan hyväksynyt minua. Sain usein kuulla, ettei äidit tee noin tai tuo ole äidille sopivaa. Kyse saattoi olla, vaikka koiran kanssa leikkimisestä tai jostain . Kun olimme olleet lähes 8 vuotta yhdessä, kutsuttiin minua yhä isän vaihtuvaksi naisystäväksi. Ostamani lahjat moitittiin rumiksi tai väärän merkkisiksi tai -värisiksi, siis eksän toimesta. Lahjakorteista ei, kumma kyllä, moitetta tullut. Eksä lähetteli kitkeriä terveisiä ”pyykkärille” sen sijaan, että olisi tullut reilusti juttelemaan. Kerran koitin soittaa hänelle, mutta sain luurin korvaan. Olin kuulemma huutanut. Ehdin oikeasti sanoa esittelyni lisäksi kaksi tai kolme lausetta. Käsittääkseni hän halusi pitää kiinni siitä mielikuvasta, jonka oli minusta luonut. Puolisoni mukaan hänen ex ei ole niitä tyyppejä, jotka tulevat puolitiehen vastaan. Toki toisille viha ja katkeruus toimivat elämän energialähteenä. Tein väärin, kun komensin ja vaadin. Sitä ihan samaa vaadin omiltani, mutta sillä ei ollut merkitystä. Moni ympärillä oleva hoki, että miten jaksat tuota. ilman vertaistukea en olisi koskaan jaksanutkaan. Ehkä joskus kirjoitan kokemuksistani terapiakirjan.

  • Surullinen äitipuoli sanoo:

    Paha äitipuoli ilmoittautuu. Tosin minä olin se paha anopin mielestä. Mitään rajoja ei saanut pitää, minua haukuttiin lapsille koko ajan ja jopa suoraan päin naamaa. Aluksi tultiin lasten kanssa hyvin juttuun, halattiin ja vietettiin yhdessä aikaa, mutta se ei sopinut anopille, alkoi se mustamaalaaminen lapsille 🙁 . Elämä muuttui taistelukentäksi, lapset kääntyi mua vastaan. Kenelläkään meistä ei ollut enää hyvä olla. Ennen sitä lapset oli iloisia ja onnellisia, kun joku välitti. Niin surullista, anoppi pilasi lasten mahdollisuuden normaaliin perhe elämään, mitä ne ei äidin luona olleet saaneet. Ne sai hellyyttä ja rakkautta. Olen surullinen lasten puolesta ja vihainen siitä kaikesta paskasta mitä jouduin kestämään. Miehen ja minun yhteiset lapsemme eivät olleet mitään, heille kostettiin, kun miniä ei ollut mieleinen.

  • SusanneB sanoo:

    Hmmm….minulla on oma äiti huono äitipuoli. Vanhemmat erosi kun olin teini. Äidillä 2-3 miessuhdetta ja sitten hän tapasi miehen jonka hän nyt on naimisissa. Totuus on että hän on ollut kamala äitipuoli miehen lapselle. Vaatinut paljon ja määrännyt kaikesta. Ja huipun huippu on se että minä en ole koskaan saanut tavata äidin miehen lapsia! Ollan nyt aikuisia, äiti ja hänen mies on ollut yhdessä kohta 30 vuotta. Sain/saan mennä niitten kotiin vaan silloin kun miehen lapset eivät ollet/ole siellä. Ja syy: koska minun äidin mielipite on se että se olisi turhaa tutustua hänen ja miehen lapset toisiin!!! Mies on tossun alla ja on suostunut siihen. No nähdään varmasti sitten hautajaisissa…

  • Yksituomitakaikkiayhdentakia sanoo:

    Tämä on kyllä jännä ilmiö, kun tästä aiheesta ei pysty puhua syyttelemättä jotain toista. Miten se on niin vaikea myöntää, että se äitipuoli voi olla hankala, mutta niin voi olla myös äitikin. Tai vaikka isäkin. Tai sitten vaikka kaikki kuviossa voivat tehdä siitä omalta osaltaan hankalan.

    Voin omasta kokemuksestani sanoa, kyllä niitä kuvion ”pahiksia” valitettavasti riittää jokaisessa roolissa, enkä koe järkeväksi, ettei nyt saisi tästä tietystä äidistä/isästä/äiti- tai isäpuolesta valittaa, kun ei kaikki ole sellaisia. Ei olekaan, mutta ei se tarkoita, ettei joku toinen samassa roolissa voisi käyttäytyä kurjasti.

  • Nimetön sanoo:

    Tää oli tosi mahtava ja hieno kirjoitus… siis siinä mielessä, että tavallaan on omakohtaista kokemusta asiasta ja syyllistämisestä ja siitä kateudesta mitä olen äitipuolena saanut kokea.
    Syyllistämisestä asioihin mihin en ole ikinä vaikuttanut mitenkään, päinvastoin olen yrittänyt parantaa ex pariskunnan välejä juuri lapsien vuoksi, sitten saat kaiken paskan niskaan… kunnon ex vaimon oletukset minusta.

  • Ex sanoo:

    Minä haluaisin tuntea exäni nykyisen. Hän vaikuttaa mukavalta ja lapseni välittävät hänestä todella paljon. Olemme muutamasti nähneet vahingossa viitisen vuotta siyyen ilman exäni läsnäoloa ja voisin jopa tutustua lisää häneen.

    Exäni on kuitenkin todella katkeroitunut erostamme, kantaa kaunaa ja vihaa minua, koko sydämestään. Vieläkin vaikka erostamme on pian kymmenen vuotta, vaikka hän on menossa naimisiin.

    Nyt exän nykyinen ei katso minua päinkään, ei puhu edes puhuteltaessa. Sääli, koska vaikuttaa mukavalta.

    Toki ymmärrän exäänikin että on nykyiselleen valehdellut ja kertonut satuja, koska emmehän me voisi nykyisen kanssa olla kavereita. Mehän saattaisimme jutella..

  • Onnen potku, iso kiitos äitipuoli! sanoo:

    Olen samaa mieltä ja oikeasti todella kiitollinen että exa sai elämään uuden rakkaan. Tämä hyödynsi minua niin paljon! Exan kiusanteko loppui kun seinään. Sitä naista ei tosin käy kateeksi, toisaalta ehkä häntä kohdellan paremmin. Nyt vaan toivon että heidän suhde kestäisi, boonus olis jos saisivat vaavin ja keskittyisivat siihen perheen onneen, niin pääsisin exalta vielä paremmin eroon vaikkei vieläkään kokonaan.

    • Mummu sanoo:

      Täällä kans kokemusta samasta asiasta.Olen ollut äitipuolena yli 20v.ja saanut aina kuulla paskaa miehen exältä vaikka itse lähti ja jätti 3 lasta miehelle,yksi niistä oli exän edellisestä liitosta.Kun tulin kuvioihin niin hänelle tuli kiire päästä takaisin ja lapsilleen(harvat kerrat kun tapasi)valehteli kuinka minä olen vienyt miehen häneltä.Yli 2v.oli erosta ennenkukn edes tavattiin.Meidän molempien lapset ovat asuneet meidän luona aina.Olen mummi myös bonuslasten lapsille kun oikea mummi ei ehdi.Ikävää mutta totta.