Uusperhesuhteet eivät ole helppoja. Haasteet voivat tulla näkyviksi aivan pieniltäkin vaikuttavissa asioissa, kuten siinä, millä termillä perheenjäseniä kutsutaan.

Voivatko bonuslapset kutsua vanhemman uutta puolisoa isäksi tai äidiksi, vaikka tämä ei sitä oikeasti ole?

Uusperheen äiti kirjoitti jo poistetussa keskustelunaloituksessa Mumsnet-sivustolla näin:

”Minulla on kaksi upeaa bonuslasta, 11-vuotias poika ja 8-vuotias tyttö. Meillä on mieheni kanssa yhteinen kolmevuotias lapsi, ja olemme olleet naimissa kuusi vuotta.

Mies ja eksänsä tulevat ihan hyvin juttuun, ei mitään draamoja. Eksä meni uusin naimisiin kaksi vuotta sitten.

Viime viikonloppuna miehen poika sitten kysyi, että voiko hän kutsua minuakin äidiksi.

Vastasin saman tien, että tietysti. Mutta nyt lapsen äiti on tekstaillut miehelleni, että hän on sanonut lapsilleen, että heidän pitää käyttää minusta etunimeä, koska en ole heidän äitinsä. Oli käskenyt miestänikin ohjaamaan lapsia samoin.

Voinko vaan sivuuttaa äidin toiveen? Vai pitääkö tästä jutella lasten kanssa? En halua aiheuttaa lapsille surua, enkä joutua kiistakapulaksi vanhempien välille.”


Ylin kuva Francois Gha.

Kirjoittaja ei saanut kovin myötämielisiä vastauksia:

”Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun lapsesi kutsuisi jotakuta toista äidiksi?”

”Älä ole noin ilkeä, lapsillahan on jo äiti.”

”Julmaa ja ilkeää edes harkita moista.”

”Sinä et ole niiden lasten äiti.”

Useimmat saattavat olla samaa mieltä näiden kommentoijien kanssa: Kyseessä ei ole lapsen äiti, joten äidiksi häntä ei pidä kutsua. Ainakaan tätä nimitystä ei sovi käyttää, jos lapsen biologinen äiti ei sitä halua.

Mutta miksi äitipuolta sitten pitäisi kutsua? Äitipuoleksi? Bonusäidiksi? Lempinimellä? Etunimellä?

Keitä uusperheen jäsenet ylipäätään ovat? Puolilapsia vai lapsipuolia vai bonuslapsia…vai vaan lapsia? Puolivanhempia, vanhempipuolia, bonusvanhempia, vanhempia?

”Pasi Heikura (2014) on kiinnittänyt huomiota suomen ja ruotsin erilaisiin tapoihin nimetä uusperheen jäseniä: ”Suomessa uusperheen jäsenet ovat puolikkaita, Ruotsissa ne ovat bonusta.”, kirjoitetaan Kielikello-julkaisussa.

Varsinkin bonuslapsi-termin käyttö vaikuttaisi yleistyneen viime aikoina. Varmaankin juuri sen positiivisemman kaiun takia. Mutta harva varmaankaan ajattelee, että biologisten vanhempien lisäksi bonbusvanhempia pitäisi kutsua isäksi ja äidiksi. Poikkeuksena saattaa olla se, jos toinen biologinen vanhempi ei ole lainkaan kuvioissa tai on kuollut.

Mitä mieltä sinä olet? Saako bonuslapsi kutsua bonusäitiä äidiksi? Miten sinä suhtautuisit, jos eksäsi uusi puoliso saisi saman nimityksen kuin sinä? Millä nimityksillä teidän uusperheessänne kutsutaan lapsia, vanhempia ja vanhempien kumppaneita? KERRO KOMMENTEISSA!

 

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 95 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Äitipuoli yhdelle. Peruuta vastaus

95 vastausta artikkeliin “”Lasten äiti suuttui, kun bonuslapsi kysyi, voiko hän sanoa minua äidiksi””

  • Äitiitsekin sanoo:

    Minusta on hassua, että tässä sivuutetaan lapsen toive aivan täysin. Lapsihan tässä kysyä, saako kutsua äidiksi. ❤️ Aikamoinen luottamuksen osoitus ja toisaalta lapselle turva, että hän on samalla viivalla uusperheen muiden lasten kanssa. Joskus me aikuiset ollaan vähän liian tarkkoja titteleistä. ❤️ Biologinen vanhemmuus ei ole ainoa tapa olla lapsen vanhempi.

  • Äiti tai varttimutsi, kaikki käy.❤️ sanoo:

    Tämä on vähän sellainen kinkkinen juttu. En kiellä omien bonuslasten halukkuutta sanoa äidiksi, jos niin tekevät, mutta siinä kohtaa tuli pahamieli jopa minulla mieheni exvaimon puolesta, kun lapsi oli sanonut äidilleen että toivoisi minun olevan hänen äitinsä.

    Se ei ole ollut hetken mielijohteesta sanottu. Hän on monessakin asiassa minuun päin. Silloin sanoin miehelle, että äidiksi saa sanoa, mutta heillä on yksi ainut äiti ja se on ollut todella pahasti sanottu omalle äidilleen. En koskaan tule olemaan niin epätoivoinen haluamaan olla äiti, että toivoisin tuon lauseen olevan totta. Lapsi joka niin sanoi on rakas ja tärkeä ja ehdottomasti haluttu bonuslapsi, mutta äitiä on vain yksi ja ainoa ja tuo on ollut ilkeästi sanottu.

    Se miten lapsi sinua kutsuu on toissijainen asia. Se on lapsen valinta. Minun mielestäni.

  • Nindeliini sanoo:

    Ole oma itsesi ja sinut asian kanssa että olet ”Pirkko” tai ”Tommi” lapselle sillä olethan jo iso tärkeä osa perhettä, mutta et vaan ole lapsen äiti/isä. Eriasia jos lapsen vanhempi ei ole ollut mukana elämässä tai menehtynyt jolloin vanhemman uusi partneri haluaa olla äitinä tai isänä ja lapsi haluaa kutsua kyseistä henkilöä äitinä tai isänä. Tärkeintä on että lapsella on hyvät aikuiset ihmiset roolimallina ja ohjastamassa elämänpolulla.

  • Vattupiirakka sanoo:

    Minusta saa kutsua äidiksi, oli biologinen tai ei. Jos lapsi haluaa niin siitä vaan, jos se on lapsesta luontevaa niin mitä väärää siinä on. Jos sanotaan että lapsella on kaksi kotia niin miksi ei voisi olla kaksi isää tai äitiä myös. Nyt kun meille on tulossa miehen kanssa yhteinen lapsi niin se vielä korostuu tyttäreni sanoo minua äidiksi tottakai ja tuleva vauvelin niin miksi ei miehen poika saisi sanoa myös. Kyllähän se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja on lapselle vain hyväksi. Ollaan myös sanottu että me kaikki ollaan perhe ja poika on äitinsä kanssa myös perhe. Aikuiset ovat nykyisin aivan kamalia varsinkin uusien puolisoiden lapsille kun he eivät muuta tarvitse kuin turvallisen aikuisen joka hyväksyy heidät sellaisina kuin ovat ja auttavat tarvittaessa ja ovat lähellä. Minulla on molemmat lapset kainalossa aina kun katsotaan leffaa tai istuskellaan sohvalla ja jutellaan kaikesta. Ei lapsia voi omia enää siinä vaiheessa kun päättää erota vaan pitää hyväksyä se että entinen puoliso saattaa ottaa uuden puolison ennemmin tai myöhemmin.

  • Entinen puoliäiti ja bonuslapset sanoo:

    Eksäni lapset kutsuvat minua puoliäidikseen eron jälkeenkin ja minä heitä ottolapsikseni tai bonuslapsiksi. Kotona käytettiin toisistamme etunimiä ja lasten kanssa keskusteltiin siitä, että en ollut heidän äitinsä vaan läsnäoleva aikuinen. Oli lasten oma aloite käyttää nimitystä puoliäiti kun asia piti joskus selittää. He eivät myöskään korjanneet, jos joku kutsui minua heidän äidikseen. Eihän se vieraille kuulu kellä on kenenkin geenit, kun tilanne on sosiaalinen.

  • Mummi sanoo:

    Jos lapsi sanoo bonusäitiä äidiksi, mistä tietää, kummasta äidista hän puhuu? Nimilaki kieltää, ettei sisaruksilla saa olla (ainoana nimenä) sama etunimi. Näkisin niin, että jos biologista äitiä sanotaan vaikka mamiksi tai mutsiksi, voi bonusäiti olla äiti, tsi toisinpäin. Kun minusta ja miehestäni tuli isovanhempia, oli selvää, että meistä tulee jotain muuta kuin ’mummo’ ja ’pappa’, koska lapsenlapsemme toisilla isovanhemmilla oli jo aiemmin lastenlapsia, jotka käyttivät noita nimityksiä. Meistä tuli sitten ’mummi’ ja ’ukki’. Nyt tiedetään, kuka milloinkin on kyseessä, eikä tarvita etunimiä apuna.

  • Puu äiti sanoo:

    Minulla on puu äiti
    Ja biologinen Äiti

  • Avomummi sanoo:

    On asioita joihin on turha vääntää rautalangasta pakollisia kuvioita ja sääntöjä. Lapsi on ykkönen. Aikuisen kuuluu ajatella yläpäällä valintojensa vaikutuksia ennen kuin alkaa leikkiä erilaisia perheitä omat täytekakut edellä. Lapsen etu ensin. Jos koulussa ihmetellään tai tarhassa kuinka mones hoito biologisella äidillä on voisi juoruneuvosto miettiä 4v lapsen tunteita. Loukkauksiin ja mielipahaan ei auta15 10 tai 5mg oksennuspilleriä.

    • sanoo:

      Nyt en kyllä saanut kiinni hännästä enkä päästä. Oliko tässä niitä? Avaatko vähän, mitä tämä tarina tarkoittaa?

  • Jenni sanoo:

    Minun mielipiteeni on,että tällaisessa tilanteessa kuunnellaan lasta.Mitä halvatun väliä aikuisten titteleillä on??Äiteja ja Isiä vaikka sata.kunhan lapsi on rakastettu.

  • Anskuliinu sanoo:

    Miksi ei saa sanoa äiti? Olen sijaisvanhempi useammalle lapselle. Meillä lapsi saa kutsua minua halutessaan äidiksi, oli lapsi sitten oma tai ei… Yhtä hyvin oma lapsi saa kutsua minua nimeltä… Tämä hämmästyttää monia vanhempia, ”kutsuuko sun lapsi sinua nimeltä?” Osalle sijaislasten vanhempia tämä äiti asia on vaikea asia, mutta yleensä asiaan on tullut järki, kun asiasta on puhuttu. Lapselle voi olla tärkeää käyttää sanaa äiti ja se ei ole keneltäkään pois. Ei se tarkoita bioligisen äidin hylkäämistä tai väheksymistä. Jos lapsi haluaa kutsua sinua äidiksi, on se merkki että lapsi kokee olevansa turvassa ja onnellinen myös sinun seurassa. Se lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksi opettaja kertoi että kun perhe erosi ja molemmille vanhemmille tuli uusi perhe ja yhteisiä lapsia uuden puolison kanssa, alkoi lapsi kokea ulkopuolisuutta molemmissa perheissä… Mitä pidät tärkeänä lapsen kannalta, saako hän olla onnellinen molemmissa kodeissa? Onko lupa kiintyä? Onko aikuiset oikeasti niin pieniä että nimityksestä kiistellään… Mikä on lapselle paras? Olisiko oikeasti aikuisten keskustelun paikka. Lapselle asia on luonteva, aikuinen tekee kärpäsestä härkäsen…

  • Äitipuoli yhdelle. sanoo:

    Meillä miehen lapsi kutsuu minua lempinimellä ja oma lapseni kutsuu miestäni etunimellä. Toisiaan pitävät sisarpuolina ja tämä on jo miehen exän mielestä väärin, koska eivät ole verisukua. Tää äiti jopa manipuloi aiempina vuosina lastaan, että lapsi kävi aika huutoitkemään ”äiti sanoo ettei olla sisaruksia” kun oma lapsi kutsui sisarukseksi. Onneksi tämä on nyt takana.

  • Eija sanoo:

    Miksi lapsi ei saisi kutsua perheessä ollessaan perheen äitiä äidiksi. Silloin hän, siis lapsi, on erottelematon osa perhettä. Kyllä hän itse ja kaikki muutkin tietävät ettei ole kyseessä biologinen äiti eikä sana äiti tässä tapauksessa tarkoita biologista äitiyttä. Tähän voisi kehittää toki jotakin kevennystä tai säätöä. Esim. perheen ulkopuolella kutsutaan etunimellä. Toimisikohan ?

  • Laura sanoo:

    Varsinkin kun uuden kumppanin kanssa on jo yhteinen lapsi, nimitys nostaa lapset samalle tasolle. Voi tuoda aikamoista turvallisuuden tunnetta.

  • Laura sanoo:

    Lapsen valinta. Lapsille sanat äiti ja isä ei tarkoita välttämättä, kuin turvallista aikuista joka asuu samassa talossa ja pitää huolta ja rakastaa. Se ei ole biologisesta vanhemmalta pois, jos lapsi kutsuu kahta ihmistä isäkseen tai äidikseen. Kai lapsi voisi kutsua biologista vanhempaansa siittäjäksi tai synnyttäjäksi.. 😄

  • Beenthere sanoo:

    Oma siskoni aikoinaan hermostui lapsilleen, kun nämä kutsuivat minua eli tätiä äidikseen. Itse otin sen suurena kunniana, että olin lapsille rakas ja luotettava aikuinen, kuin äiti. Kertoo enemmän oikean äidin huonosta itsetunnosta, jos ei kestä lasten puhutella muita äitinä..

  • Minskuu sanoo:

    Eihän se ole biologiselta äidiltä pois jos lapsi haluaa kutsua äitipuoltaan äidiksi. Luulen että ongelma on biologisen äidin itsetunnossa. Itse olen avioerolapsi ja isäpuoleni on ainoa isä jonka tunnen kun biologinen isä ei ollut kuvioissa. Häntä kuitenkin puhuttelin ja hänestä puhuin aina etunimellä, edelleenkin.

  • Ilkeän äitipuolen kanssa kasvanut sanoo:

    Kyllä saa. Se ei ole äidiltä kuin kateutta äitipuolta kohtaan. Lapsille hienoa kun saavat kutsua isänsä kodissa äitipuolta äidiksi. Varmasti lisää kuuluvuutta myös toiseen perheeseen. Kertoo hyvistä ja terveistä väleistä lapsen ja äitipuolen välillä.

  • Tupu sanoo:

    Mielestäni lapsen valinta. Sehän vain upeaa jos lapsen elämässä välittäviä aikuisia. Meillä uusioperhe ja meillä kaikki äitejä ja isiä ristiin, toisinaan etunimi liitteenä esim. Kati-äiti. Samoin kaikki mummot mummoja ja papat pappoja, katsomatta kenen isovanhempia.

    • Ei se ole muilta pois sanoo:

      Tästä tuli hyvä mieli, sillä sivusta seuranneena olen nähnyt uusioperhekuvion jossa viisas isoäitikin sanoi olevansa kaikkien mummi. Sekä isovanhemmat että vanhemmat olivat vaikkapa Maija-mummi, Matti-iskä jne. erotukseksi toisistaan. Teini-ikään tullessaan lapset alkoivat käyttää useimmista vain etunimeä paitsi biovanhemmistaan mutta pienenä heille oli hirveän tärkeää että perässä oli vaikkapa se iskä. Kokivat siten olevansa lojaaleja kaikille ja jäsensivät perhesuhteita.

  • Äitiyttä on monenlaista sanoo:

    On erinomaista, jos lapsi kokee luontevaksi kutsua bonusäitiä äidiksi. Se liittää hänet perheeseen kielellisin keinoin. Se luo merkityksellisyyden tunnetta lapsessa. Hän on ollut oivaltava ja rohkea moista kysyessään eikä häntä tule kenenkään torjua. Äitiys tai lapseus ei ole vain biologista, perhesiteet ovat paljon muutakin. Jos omanlaisensa äiti-lapsi-suhde heidän välilleen on muodostunut, mikä on pyrkimys tällaisissa tilanteissa, asiat ovat fantastisesti. Biologisen äidin tunteet ovat ikävä kyllä toissijainen seikka tässä yhtälössä. Mikä on lapsen paras?

  • Yrittää olla äiti sanoo:

    Meillä alkuun poika puoli kutsui mua äidiksi. Mut hänen siskonsa sano et kutsu hänen nimellä. Muuten loukkaat meidän äitiä. Heidän äiti on tarkka kaikesta.

    Mua ei haittaa vaikka kutsuisi äidiksi