Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Alko.

”Joulu, lapset ja alkoholi. Mun perheessä alkoholi ei kuulu jouluun, koska joulu on lapsille tehty pyhä ja juhla. Kyllä, mä olen todellakin ollut niin tiukkis, että olen kieltänyt alkoholin kaikilta, jotka haluaa viettää joulua mun lasten kanssa. Koska kun mä olin lapsi, joulun vietto alkoi jo edeltävästä viikonlopusta, ja sillä syyllä tissuteltiin ensin pikkuhiprakassa ja sitten kestokännissä koko joulu. En muista yhtään joulua, jolloin olisi päästy edes aattoaamuun ilman, että kännissä tapellaan jostain.

Kun muilla on perinteenä reissu hautausmaalle kynttilöitä sytyttämään, meillä oli perinteinen reissu päivystykseen. Jonkun jalasta piti poistaa lasinsiru, kun jollain meni hermo ja heiteltiin laseja ja lautasia, tai kompuroitiin portaita, tai miksei tasaisellakin maalla, kun ollaan riittävän kännissä. Mihinkään joulukirkkoon ei mennä, ei kyllä kehtaisikaan, kun ei tiedä mitä känniset aikuiset keksisi huudella milloin mihinkin väliin. Joulupukista ei ikinä tiedä mahtaako se tulla, mutta mitä vanhemmaksi lapset kasvoivat, sitä enemmän alettiin lyödä vetoa siitä, kuka on eniten kännissä, perheen aikuiset vai joulupukki. Oikeastaan oli helpotuskin, että jossain vaiheessa pukkia ei enää tullut, koska teini-ikää lähestyessä alkoi ärsyttää, kun känninen pukki kerjäsi syliin istumaan ja yritti lääppiä. Teki mieli motata sitä ja perheen aikuisiakin, jotka vaan naureskelivat kännisinä vieressä pukin semiseksistisille hölinöille.

Viimeistään jouluaattoyönä tapeltiin nyrkit ojossa, ja oikeastaan oli hyvä asua sellaisella alueella, etteivät useimmat naapurit lähteneet jouluksi mihinkään. Koska ne soitti poliisit kun huuto ja ulina olivat kestäneet tarpeeksi kauan. Kivoimpia jouluja oli ne, kun tappelu äityi jo aatonaattona siihen pisteeseen, että poliisi ja lastensuojelu olivat oven takana ja lapset kuljetettiin joulunviettoon jonnekin sukuloimaan.

kuihtunut ruusu mustalla taustalla

Kuva Sharon McCutcheon.

Viimeisen joulun lapsuusperheessäni vietin 25 vuotta sitten. Silti tänäkin vuonna lähestyvä joulu aiheuttaa ikävän painon tunteen vatsaan. Se ei ole mikään möykky vatsanpohjassa, enemmänkin tuntuu kuin olisi isketty nyrkillä palleaan ja vaikka pystyy jo hengittämään ja pahin kipu on hellittänyt, lyönnistä on jäänyt silti jokin kummituskipu muistuttelemaan tapahtuneesta. En halua nähdä alkoholia jouluisin omien lasteni lähellä kaikkein eniten siksi, että minä en kestä sitä. On aivan sama pilaako lasten joulun joku kännillään vai se että minä saan paniikkikohtauksia ja hengitän paperipussiin joulunpyhät.

Vaikka olisi aatonaatosta tapaniin juomatta, jää vuoteen silti 361 päivää tissutella. Neljä päivää ei pitäisi olla ylivoimaista kellekään, jolla ei ole ongelmaa. Varsinkin, jos kerran osaa ottaa kohtuudella. Onneksi läheiseni ovat hyväksyneet ja ymmärtäneet minun traumani, eikä kenenkään joulu ole mennyt pilalle senkään vuoksi, ettei alkoholia ole saanut.” – Anonyymi kirjoittaja

Vaikka alkoholia käytettäisiin vain hetkittäin, voi se silti olla runsasta, ja riistää lapselta vuoden odotetuimman juhlan. Oman kokemuksensa asiasta kertoo myös toinen anonyymi kirjoittaja:

Meidän perheessä alkoholia kului aika reilusti joulun aikaan. En sitä pienenä lapsena tajunnut. Faija naljaili kännissä milloin mistäkin ja laukoi ihan mitä sattuu. Itseä rupesi ahdistamaan niin, etten voinut itse olla selvänä jouluisin kun olin faijan kanssa. Kyttäsin kelloa koko aamupäivän, että milloin on soveliasta alkaa ryyppäämään, ettei tarvitse selvänä katsella ja kuunnella faijaansa. Nykyisin ei vietetä jouluja yhdessä eikä kyllä muutenkaan pidetä yhteyttä juuri koskaan lukuunottamatta jotain syntymäpäivä jne toivotuksia viestillä. – Anonyymi kirjoittaja

Kuva Artem Labunsky.

Pullontuoksuisen joulun lapsuudessa kokeneet usein myös tekevät kaikkensa säästääkseen omat lapsensa samoilta traumoilta. Tarinansa kertovat nimimerkit JM ja Yks muiden joukossa:

”Mulla lapsena vanhempien jouluun kuului vahvasti alkoholi. Jouluaattona perinteiset piparileivonnat, puuronsyönti ja äidin kanssa haudalla käynti, jonne isä ei koskaan lähtenyt, koska iltapäivällä piti olla jo kuppia kaatamassa. Joulusaunan jälkeen pääsi lahjojen lisäksi odottamaan hetkeä, kun joka vuoden tärkein hetki romuttuu viinanhuuruisine tappeluineen: toistensa haukkumista ja jopa käsiksi käymistä. Tämä tapahtui joka ikinen jouluaatto kun vain muistan… kunnes täytin 16 ja muutin pois kotoa. Sen jälkeen en ole jouluja vanhemmillani pitänyt kuin yhden kerran, täysikäisenä mieheni kanssa, ja sekin päättyi vanhempieni vakiotappeluun jouluyönä.

Näin nykyään äitinä, 14v myöhemmin, pidän huolen, että kodissani ei humalassa olla silloin kun perhe viettää yhteistä joulua lasten kanssa! Säästän omat lapset monen vuoden traumoilta, joita kannan yhä edelleen yli kolmikymppisenä. Olen hyvä äiti!” – JM

Kuva Dejan Zakic.

”Muistan lapsuuden ja nuoruuden joulut kun mentiin äidin kanssa siskoni luokse viettämään joulua. Joka vuosi äiti tissutteli ja lähti joululahjojen jaon jälkeen ystäviensä kanssa kuppilaan. En silloin ymmärtänyt, mutta näin vuosia myöhemmin olen asiaa ajatellut ja eihän se kivalta tuntunut. Miksi pitää jouluna juoda itsensä humalaan? Miksei voisi viettää aikaa perheen kanssa selvinpäin? En ymmärrä miksi perheen aikana pitää juoda humala päälle? Joulu on kerran vuodessa ja joulua yleensä muistellaan vuodesta toiseen.

Ymmärrän jos joku juo yhden tai kaks lasillista vaikka viiniä ruoan kanssa taikka joulusaunassa, sen kyllä pitäisi riittää. Lapsille pitää luoda lämmin ja turvallinen joulu. Itse en juo jouluna alkoholia, minulle riittää hyvin vesi ja piimä. Ymmärrän jos sinkkuna ja ei lapsia kotona, lähtee kavereiden kanssa juhlistavan omalla tavalla joulua, mutta lapsiperheissä toivoisin että joulu rauhoitetaan yhteiselle ajalle, muistoille ja hyvälle ruoalle.” – Yks muiden joukossa

Tämä juttu on osa Huonon Äidin ja Alkon yhteistyösarjaa vastuullisesta alkoholinkäytöstä. Pyysimme Huonon Äidin lukijoita kertomaan kokemuksiaan lapsuudesta, jossa tärkeä ihminen käytti liikaa alkoholia. Alkon Lasten seurassa -ohjelma haastaa pohtimaan, miten aikuisen kohtuullinenkin alkoholinkäyttö saattaa vaikuttaa lapsen elämään ja miltä se voi lapsesta tuntua.

Totuus on, että alkoholinkäytöllä on vaikutuksia myös läheisten hyvinvointiin. Omaa alkoholinkäyttöä kannattaa pohtia etenkin silloin, kun tilanteessa on läsnä lapsia. Nautitaan myös joulun aikaan vastuullisesti. Lue lisää aiheesta, ja vinkit vastuulliseen juhlakauteen, täältä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 15 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

15 vastausta artikkeliin “Lapsi ansaitsee raittiin joulun”

  • 9 vuotta kaljaa sanoo:

    Taas riideltiin asiasta lasteni isän kanssa. Hänen mielestään 12 puolen litran kaljaa (kolmesta alkaen iltapäivällä sunnuntaina) ei ole ongelma koska ei ole ”maksimit”, siis ei rähjää tai sammalla ja pystyy hoitamaan hommansa kotona. Ongelma on jatkunut vuosia, päivittäistä arkitissuttelua sekä isompia kännejä ja yksi käsiksi käyminen (kun päätin muuttaa pois). Tänä vuonna joulu ollaan sitten eri osoitteissa.

  • Viiniharrastaja sanoo:

    Surullista luettavaa nämä traumatisoituneiden kokemukset. Ymmärrän näkemyksenne siihen perustuen. Siltikään en ymmärrä ehdottomuutta ja silläkin uhalla, että tulen heidän taholtaan lynkatuksi, haluan tuoda esiin toisenlaisen näkemyksen.

    Harrastan viinejä. Tiedän niistä aika paljon, eri maaperien ja rypäleiden ja vuosikertojen ominaisuuksista yms. Olen käynyt viinimatkoilla tutustumassa tiloihin ja valmistukseen. Minulle juhlapäivällinen ei ole juhlava ilman viiniä. Mutta ei se ole juhlava millä tahansa pöntölläkään, viinin pitää sopia ruokaan. Viiniä nautin ruualla max. 2 lasillista. En ole lasten nähden humalassa ja baarissa en ole käynyt 20 vuoteen.

    Minun jouluateriani, ei koko joulu, menisi pilalle, jos ruokajuomana olisi piimää, jota inhoan, tai vain arkista vettä. Olen myös innokas kokkailija ja rakastan laittaa juhla-aterioita. Tämä täällä esitetty ehdottomuus olisi kyllä varsinainen tunnelman latistaja. Jos joku näistä ehdottomista ”ei mitään alkoholia” -tyypeistä kutsuisi minut joulunviettoon, en menisi. Syynä tuo ehdottomuus.

  • En voi ymmärtää sanoo:

    Nämä ovat kauheita tarinoita, sentään joltain pahalta olen säästynyt elämässä. Ei ole turhia nämä anna lapselle raitis joulu – kampanjat.

    Toki vielä tärkeämpää olisi antaa lapselle raitis elämä. Jos haluaa ottaa alkoholia humaltumistarkoituksessa, niin miksi se kooma pitää hörppiä lasten läsnä ollessa?

    Itse käytän alkoholia säästeliäästi, enkä ikinä lasteni ollessa paikalla. Ei mun alakoululaiset lapset ole isäänsäkään nähneet humalassa, vaikka hän käyttää alkoa huomattavasti enemmän kuin minä.

  • Huoh! sanoo:

    Niinpä. Tässä näkyy suomalainen suhtautuminen alkoholiin: joko vedät täysin överit, tappelet ja joudut putkaa tai olet täysi absolutisti…

    Tilanteen ymmärtää, jos taustalla on näitä överikokemuksia omalla kohdalla, mutta en muuten

    • Nimimerkitön sanoo:

      Ehkäpä se suhtautuminen johtuu siitä, että ihan liian moni suomalainen juo kunnes sammuu tai viinat loppuu.

  • pipsa sanoo:

    Olen aivan samaa mieltä, joulu on juhla missä ei Alkon tuotteita tarvita, keskitytään syömiseen, ulkoiluun ja muuhun mukavaan.

  • MissKiss sanoo:

    Mun äiti ei juonut eikä juo tänä päivänäkään,isä veti hänenkin puolesta ja on jo edesmennyt. Olen vuosia miettinyt itsekseni miksei mulla ole muistoja jouluista tai kesälomista sen kummemmin. Muistan kyllä isän humalaisen käytöksen meitä kaikkia kohtaan,pelon jäädä yksin isän seuraan.
    Omien lapsien kohdalla pidin nollatoleranssin enkä ole katunut sitä.

  • HuuruinenJoulu sanoo:

    Kuulostaa niin suoraan omasta lapsuudesta nämä tarinat, että oikein sydäntä särkee. Itse olen joutunut tekemään täyden pesäeron oman lapsuuden perheen sekä koko suvun kanssa vietettävään jouluun (koskee myös muita juhlapyhiä), koska muistot ovat edelleen niin kipeitä… Eikä varsinkaan isäni pysty edelleenkään pyhiä juomatta olemaan. Myöskään muut sukulaiset eivät näe alkoholinkäytössä ongelmaa ja kaikki juhlat ovat yleensä alkoholin siivittämiä…

  • Äitykkä sanoo:

    Samoilla linjoilla kuin kirjoittajat. Ei yhtään alkoholia joulupöydässä eikä joulunpyhinä. Alkoholistiperheiden esikoisena sekä minulla että miehelläni on selkeät yhteiset mielipiteet tästä. Lasten ei tarvitse pelätä, joulu on yhdessäolon aikaa.

    Lapsi tietää, aavistaa ja tunnistaa niin paljon, vaikka aikuinen luulee, että eihän se älyä, jos nyt yhden lasillisen otan. Eikä se huomaa seuraavaakaan, eikä… Kyllä se huomaa, kyllä se älyää. Yhä edelleen kuulen jo puhelimessa isäni äänestä, että korkki on kierretty auki ja se ensimmäinen ryyppy tai lasillinen nautittu.

    Joulua vietämme omassa kodissamme – myös se minun lapsuuteni joulut sabotoinut isäni mukanamme. Puolison isä on jo kuollut jo ennen lastenlasten syntymää. Onneksi pappana oma isäni on onnistunut huomattavasti paremmin kuin isänä. Minä olen nykyisin sanellut säännöt – lastenlapset ovat papalle tärkeitä, joten ainakin jouluaatto sinne myöhäisiltaan sujuu papalta selvinpäin. Viettäköön loppuillan ja pyhät miten tahtoo.

    • Tolkku sanoo:

      Ei yhtään? Äärimmäisyydet on aina terveellisiä ja hyvä malli lapsille.

      • HuuruinenJoulu sanoo:

        Kyllä se niin vain on että jos on itse viettänyt viinanhuuruiset lapsuudenjoulut, nollatoleranssi on usein ainoa vaihtoehto. Sitä ei voi ymmärtää kukaan sellainen, joka on elänyt ”tavallisen” lapsuuden ja lapsuuden joulut.

      • Ei lasten seurassa sanoo:

        Miksi ei? Miksi alkoholin pitää kuulua millään lailla lapsiperheen elämään? Onhan sitä hyviä alkoholittomia juomiakin.
        Miten se eroaa muista päihteistä? Pitäisikö samalla näyttää lapsille että vanhemmat nyt hiukan tupakoivat, ottavat muutaman marisätkän tai ihan vaan pienen annoksen heroiinia….

        • Turvallinen lapsuus sanoo:

          Tällaisena turvallisen lapsuuden eläneenä ja omille lapsilleenkin tarjonneena, on melko vaikeaa ymmärtää vertausta. En koskaan kokenut pahana, että vanhempani joivat pari lasia viiniä tai saunaoluen. Se ei tehnyt heistä mitenkään turvattomia. Minulle viini on elintarvike. Huumeet ovat huumeita. Minusta se on sama kuin vertaisit näkkileipää ja heroiinia.

    • Maikki sanoo:

      Minulla on ollut aina vanhemmat selvinpäin jouluna vaikka muuten äiti saattoi lasillisen viiniä nauttia niin ei ikinä jouluna ja samaa perinnettä jatkan alkoholi ei kuulu jouluun

    • Vinnie sanoo:

      Meillä ei juotu alkoholia kotona, en muista kuin kerran äitini ottaneen lasin kuohuviiniä kun hän täytti 40, muuten saunaolut oli aina alkoholitonta ja uutena vuonna oli pommakkia kuten juhlissakin.
      Minäkään en juo alkoholia eikä meillä tarjoilla sitä kun on lapsia paikalla.
      En näe siihen mitään syytä. Kyse ei meillä ole periaatteesta tai traumoista (mitkä kaikki ovat kyllä mitä oikeutetuimpia syitä alkoholin totaali kieltämiseen) vaan siitä että me pidämme aikuisten juhlat aikuisten juhlina ja koko perheen juhlat koko perheen juhlina.
      Alkoholiton glögi ja kotiolut ajaa asiansa aivan yhtä hyvin.
      On ihan selittelyä väittää että alkoholia tarvitaan juhlaan tai että äärimmäisyyden välttämisen nimessä sitä pitäisi saada.