”Onko kohtalotovereita, jotka kokevat että lapsesi opettaja on epäoikeudenmukainen? Mitä ootte asialle tehneet, vai ettekö mitään? Vaihtuuhan se opettaja kuitenkin pian…

Täällä on nyt kokemusta molempien lasten osalta tästä. Molemmat poikia ja esikoisen alakoulun naisopettajan kanssa käytiin ihan juttelemassa kasvotusten – mikään ei muuttunut. Hän suosi selkeästi tyttöjä. Nuorimmainen (6 lk) kokee että on miesopettajan silmätikku, pienimmästäkin risauksesta saa huutia (ja opettaja siis ihan oikeasti HUUTAA tunneilla) ja sitten on niitä lellikkejä, joiden käytökseen ei puutu mitenkään.

Tämä ei nyt ole vain oman lapsen kertomaa, siihen kun aina suhtautuu pienellä varauksella, vaan luokkakaverin vahvistamaa. Jos otan aiheesta opettajaan suoraan yhteyttä, hän luultavasti vain kieltää asian ja voi olla että vain pahentaa asiaa pojan kannalta. Rehtoriin yhteyden ottaminen… hmm… epäilyttää sekin (jostain asiasta olen rehtoriin jo aiemmin yhteyttä ottanutkin. En tiedä onko vaikutusta ollut). Reilun puolen vuoden päästä asiahan on jo ohi, mutta kyllä tämä silti kiukuttaa. 2020-luvulla aina vaan jatkuu tämä vuosikymmeniä (satoja?) jatkunut opettajien epäoikeudenmukainen asenne! Mikä siinä on niin vaikeaa!!

Toinen asia, joka tämän opettajan kanssa tuntuu niin vaikealta, on että hän ei laita koskaan mitään palautetta tai tuntimerkintöjä wilman kautta ja jättää jopa joskus wilma-viesteihin vastaamatta. Joskus tuntuu, että ehkä minä vain olen liian ”aktiivinen”, haluaisin tietää enemmän kouluasioista kuin tarpeen tai kuin muut vanhemmat? Luokan muiden vanhempien kanssa ei ole yhteyttä, meillä on tämän uuden opettajan reilun vuoden aikana ollut yksi etävanhempainkokous, ei ole esim. wa-ryhmää eikä mitään muutakaan foorumia. Ärsyttää.”

Nimim. Tikku silmässä

Tämä keskustelunavaus on lähetetty Huonolle Äidille anonyyminä. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 29 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Jenni Peruuta vastaus

29 vastausta artikkeliin “Lapseni on opettajan silmätikku – mitä tehdä?”

  • Nimetön sanoo:

    Opettajien harjoittamasta kiusaamisesta on tehty väitöskirjatutkimuksiakin. Rehtori on viran puolesta ja koulun maineen vuoksi opettajan puolella. Opettajilla on virka ja heidän on tehtävä aikamoinen virkavirhe, että heistä päästäisiin. Työnjohdollinen puuttuminen opettajan toimintaan ei juurikaan tuota tulosta. Ainoa keino saada muutos aikaan on vaihtaa koulua. Jälkeenpäin saatat kuulla, että moni muukin on tehnyt koulussa samoin. Harmillista, että opettajien tekemä kiusaaminen ei yleensä ole esillä, kun kiusaamista käsitellään aiheena mediassa. Lieneekö poliittiset syyt taustalla. Opettajat ovat hyvin edustettuina niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin poliittisissa edustustehtävissä. Duudsonit tekivät jossain vaiheessa koilukiusaamisen vastaista työtä ja joku heistä totesi tv-haastattelussa, että heti opettajanhuoneessa vaistoaa, miten kiusaamisen torjumiseen koulussa suhtaudutaan.

  • Yläasteen ope sanoo:

    Miksi te vanhemmat ette ole tehneet kasvatustyötänne? Miten rasittavaa onkaan viedä luokkaan yhteensä 100 kpl kyniä lainattavaksi että niillä voisi kirjoittaa mutta jo kuukauden kuluttua ne on kaikki varastettu? Tai 10 teroitinta? Tai viet 20 kolmioviivainta tunnille ja saat 6 takaisin ja kaksi löytyy lattialta? 14 vain katosi kun kaiken näköjään saa vain tuhota ja varastaa? Ja mikä siinä on kun joillain oppilailla ei se suu pysy millään kiinni? Ei vaikka nimellä sanoo että ole hiljaa, ja uudestaan kahden minuutin päästä samoille tyypeille? Sitten nämä samat tyypit mainittavat kovaan ääneen olevansa ”silmätikkuja”. Se johtuu vain ja ainoastaan ja yksinomaan oppilaan omasta käytöksestä!! Miksi elokuvateatterissa elokuva piti keskeyttää kun käytös oli ryhmällä niin huono? Miksi vierailulla piti pelleillä tarjotun pillimehun kanssa ja oksentaa roskikseen kaikkien edessä? Miksi samalla vierailulla piti riehua kavereiden kanssa niin etta taulu putosi? Taas ne oli ne ”viattomat silmätikut” asialla. Häpesinkö silmät päästäni kun esittelijä kertoi ettei tällaistä ole koskaan tapahtunut eikä näin rauhatonta ryhmää ole koskaan ollut? Häpesin. Oliko hyvä idea päästää taas se sama epäluotettava tyyppi vessaan? Vessareissu kesti 20 minuuttia ja olipa sillä aikaa taas käynyt häiritsemässä muiden tunteja. Miksi kouluun tullaan puukon kanssa ja viilletään upouusia sohvia? Olivat ehjät elokuusta syyskuun puoliväliin. Miksi ohikulkiessa pitää potkia ovea jossa on opetusta? Niinkö kotonakin nämä mitään väärää tekevät enkelit saavat käyttäytyä?? Miksi oppilaat huorittelevat päin näköä? Näinkö saavat puhua kotonakin äidille tai kaupan kassalle? Ilmeisesti se on kotona ok. Ja kotoahan tällainen puhetyyli opitaan. Ja oliko opettajana kiva valvoa halloween juhlia, kun oppilaat heittelivät toisiaan mandariineilla? Ei. Tai kun koko koulu rupesi buuamaan 7-luokkalaiselle esiintyjälle? Tällaisia tapojako te siellä kotona opetatte? Että on ok buuata?? Ja sitten kun vanhemmat lähettelee wilmaviestiä että mun pitäisi arvioida sen heidän mussukan koe paremmaksi arvosanaksi ja uhkaavat ottaa rehtoriin yhteyttä? No siitä vaan, ota rehtoriin yhteyttä, koenumero riippuu pisteistä ja thats it.

  • Nyt jo viiskymppinen ukko sanoo:

    Itse olen kokenut lapsena aivan samaa silmätikkuna olemista; olin epäurheilullinen, mutta varsin teräväkielinen poika. Tämä ei käynyt erityisesti naisopettajille.

    • Sinäpä sen sanoit sanoo:

      Sinäpä sen sanoit ihan itse. Olit varsin teräväkielinen koulussa. Näetkö mitään suoraa syy-seuraus-yhteyttä sille, että kun käytit terävää kieltäsi, naisopettajat puuttuivat käytökseesi? Minun mielestäni tämä ei ole silmätikuksi joutumista, kun sinua on ohjeistettu käyttäytymään asiallisesti. Ihan syystä ovat puuttuneet käytökseesi.

      Ihan eri asia olisi ollut, jos olisit ollut kiltti, hyvin käyttäytyvä oppilas ja opettaja olisi syyttänyt sinua epäasiallisesta käytöksestä, epärehellisyydestä, epäasiallisesta käytöksestä jne. Silloin sinä olisit joutunut ihan oikeasti silmätikuksi.

  • Seuraan vielä hetken sanoo:

    Alakoululainen lapseni saa järjestäen numeron tai kaksi huonommat arvosanat todistukseen verrattuna kokeiden keskiarvoon. Niistä aineista joissa on toinen opettaja arvosanat noudattavat koearvosanojen linjaa. Luokan oppilaat ovat puheet siitä, että opettaja huutaa aina ja kouluun on ikävä mennä. Epäilin että muutama luokan oppilas ei ole opettajan mieleen ja sain asialle vahvistuksen kun kuuntelin etäopetusta. Koronakaranteenin aikana olin opettajan tietämättä myös kuuntelemassa mitä koulupäivän aikana tapahtuu ja olin suorastaan järkyttynyt kokeneen opettajan touhusta. Vain muutamaan oppilaaseen kohdistunut painostaminen ja haukkuminen oli jatkuvaa ja näiden vastauksista löytyi aina jotain sanomista. Katson nyt joulun todistuksen ja otan asian esiin opettajan kanssa (yhdessä muiden vanhempien kanssa).

  • Kaikki hyvin tänään sanoo:

    Oma tyttären opettaja aina sanoi arvioinneissa, että tytöllä on oppimisessa ongelmia ja suositteli pienluokkaa yläasteelle mentäessä. Moniin aineisiin laitettiin erityisen tuen tarve, todennäköisesti siksi, jotta pedattaisiin paikka pienluokalla. Oli niitä jo pari ennen kuutosluokkaa.
    Ongelmia on kyllä oppimisessa, mutta tuntui vähän ettei mitään hyvää löytynyt ja tytär on tosi hiljainen ja rauhallinen oppilas. Wilmaan ei ikinä tullut hymyjä niiden muutaman vuoden aikana mitä oli opettajana.

    Vaihdettiin koulua ja kysyin rehtorilta onnistuuko hänen taustoilla normaaliluokassa oleminen ja rehtori ei nähnyt ongelmaa, kun oli pienempi koulukin. Luokanvalvoja oli säikähtänyt millainen oppilas sieltä tulee, kun niin monessa aineessa oli tukimerkinnät. Syksyllä hän tajusi, että on ihan erilainen kuin mitä paperit antavat ymmärtää. Ensimmäisessä arviointikeskustelussa purettiin monet turhat tuet ja olin niin liikuttunut palaverissa, kun lv ja tukiopettaja sanoivat, ettei hänen paikka missään nimessä ole pienluokalla. Hymyistä, joita tulee päivittäin olen niin onnellinen ja varmasti tyttärenikin. Tytär sai stipendinkin, kun yllätti positiivisesti luokanvalvojan. Haasteita oppimisessa tulee aina olemaan, mutta asenne on ainakin erilainen <3

  • Silmätikku sanoo:

    Itse olen ollut opettajan silmätikkuna ammattikoulussa aikoinaan ja lopulta vaihdoin koulua sen kiusaamisen takia. Nälvi jopa asiakkaan läsnäollessa ja asiakas sanoi myöhemmin ihmetellen että minkälaista asiakaspalvelua meille siellä koulussa opetetaan kun opettajakin käyttäytyy niin. Toiseen kouluun vaihtaessa numerot kummasti nousi ja samoin motivaatio koulun käymiseen.

    Myöhemmin kuulin opettajan kälyltä että hänellä oli ollut jo vuosikymmeniä tapana ottaa yksi suosikki ja yksi silmätikku joka luokalta. Moni nuori oli asiasta valittanut mutta koululla ei asiaan reagoitu koska opettaja sattui olemaan rehtorin hyvä kaveri nuoruudesta asti..

    • Zigzag sanoo:

      Tuollaisessa tapauksessa rehtorin omaan ’pomoon’ yhteyttä eli koulutoimen tarkastajaan. Toimii 🙂

  • Kissa pöydälle face to face sanoo:

    Jos on aivan sataprosenttisen varmaa että oma lapsi ei ole itse toiminut väärin, ja niinsanotusti ansainnut kritiikkiä omalla käytöksellään, niin ehdottaisin keskustelua opettajan ja rehtorin kanssa jossa asiat puhuttaisiin selväksi.
    Epäoikeudenmukainen kohtelu on väärin ja kurjaa.
    Toivottavasti asia selviää.

  • Marjuska sanoo:

    Tyttö näki painajais unta Opettajasta.

  • Marjuska sanoo:

    Soitin Rehtorille opettajasta, ei kyl oikein uskonut. Nyt on kyl rauhallisempaa. Jos vielä jotain kuulen . otan yhteyttä Lastenvaljojaan.

    • Nimetön sanoo:

      Teillä on siis jo asiakassuhde lastenvalvojaan? Siellä asioidessa kannattaa keskittyä ihan lapsen ja perheenne asiohin ja niiden parantamiseem. Ymmärrän toki että tuntuu hyvältä siirtää huomio omista ongelmista koulun, opettajan haukkumiseen mutta se ei auta lastasi eikä perhettänne päinvastoin, lisäät sillä lapsesi mielipahaa.
      Täällä joku kehoitti vaihtamaan koulua jos asiat ei koulussa muutu. Uskon koulun toivovan myös tätä.

  • Surusilmä sanoo:

    Tuttua kamaa. Mun nuori on erityisnuori,on kehitysvammaa ja autismia. Ystävällinen ja kiltti ja tosi arka. Pärjännyt aina erityisopettajien kanssa,mutta nyt Telma opinnoissa saanut erityisopettajan ,joka on minulle kiva,mutta nuorelle ilkeä. Nuori ymmärtää ohjeet kirjaimellisesti ja es. Köksätunnilla ope käski lakaista ”tuosta” niin nuori lakaisi vain siitä mistä käskettiin. Minusta olisi kuulunut sanoa,että lakaise keittön lattia. Hän on valittanut myös nuoren hitaudesta keittiötöissä,kieltänyt kertomasta kotona ristiriitatilanteista ja nolannut toisten edessä nuoren toistuvasti. Kotona koulupäivä purkaantui usean tunnin kestävänä raivona ja itkuna. Nostin kissan pöydälle ja pidettiin palaveri,johon osallistui hänen esimiehensä. Nyt ollut vähän rauhallisempaa,ainakin tajusi ,että nuorella on äiti,joka uskaltaa sanoa suoraan.Autismisäätiöstä sanottiin,että erityisnuorta tulee kannustaa,tsempata tukea ja rohkaista ei mollata ja vähätellä. Epäilen ettei tämä ope ole erityisopettaja,sillä luulisi hänen koulutuksessa jo tämä asia selvitetty.
    Kannattaa ottaa yhteys kyllä oppilaitokseen nopeasti.

  • Jenni sanoo:

    Jos lapsi kokee olevansa opettajan silmätikku, eikä tilannetta saada keskusteluista huolimatta muuttumaan, välittömästi koulun vaihtaminen on ainoa vaihtoehto. Oma tyttäreni kärsi alaluokilla luokanvalvojansa simputuksesta. Nyt teini-iässä sen on tunnistettu olleen lähtölaukaus lapsen vaikealle, itsetuhoiselle masennukselle, jota nyt pitkän kaavan kautta hoidetaan.

    Ottakaa ehdottoman vakavissaan kaikki lasten tuomat huolet tällaisista asioista. Äärimmäisen vakavia ja haitallisia lapsen kehitykselle. Tilannetta ei mitenkään voi yliarvioida.

  • Koulunkäynninohjaaja sanoo:

    Huomaan, että kommentoijat eivät ole koskaan olleet aikuisiällä näkemässä mitä siellä luokkien seinien sisällä voi tapahtua. Minä uskoisin näissä tapauksissa lapsia. Ja pyydänkin, että uskotte. Olen työskennellyt muutamassa eri koulussa ohjaajana viimeiset 15 vuotta (poislukien äitiysloma ja hoitovapaa yhdestä lapsesta) ja olen valitettavasti huomannut, että jokaisessa koulussa on useampi niitä opettajia joilla on tapana suosia, olla epäreiluja ja jopa käyttäytyä juuri noin kuin tuossa kuvattiin. Huutaa aina vain niille muutamille, päästää tytöt ensin välitunnille, antaa tyttöjen jäädä välitunniksi sisään, katsoa sormien läpi osa oppilaiden törttöilyä – mutta sitten vaikka kieltää hiukan vilkkaamman pojan vessakäynti kesken tunnin ”sinä et varmasti mene vain vessaan..”. Saattaa nälviä jne.

    Itse ohjaajana olen ollut puun ja kuoren välissä. En voi astua opettajan varpaille, mutta minun täytyy puolustaa oppilaita. Jos olen noussut liian näkyvästi vastustamaan opettajan toimintaa, on minut heitetty ulos luokasta enkä ole enää luokkaan saanut mennä muillakaan tunneilla. Joskus on auttanut sellainen että olen kertonut oman näkemyksen asiallisesti ja siten saanut opettajan huomion pois oppilaasta. Tai riippuen oppilaasta, niin olen saattanut tietää, että hän ns. pärjää opettajaa vastaan ja käynyt myöhemmin oppilaan/oppilaiden kanssa keskustelun siitä, että miten heitä kohtaan on käyttäydytty epäoikeudenmukaisesti ja olen täysin samaa mieltä kuin he.

    Rehtorin kanssa olen käynyt keskustelemassa aina, mutta valitettavasti kaikki tietävät näiden opettajien tavan toimia ja olenkin saanut vastauksena ”kyseinen opettajahan on meillä toiminut jo vuosikymmeniä ja osa vanhemmista hänen tiukasta otteestaan pitää ja osa ei sitten pidä ollenkaan. Voin hänen kanssaan keskustella ja muistuttaa taas, mutta opettajathan toimivat omalla persoonallaan ja eihän kaikista voi pitää. Osalle oppilaista opettajan toiminta on hyvää ja toimivaa, mutta osan kanssa opettaja ei tule toimeen. Niinhän se on vähän jokaelämässä. Eihän kaikista voi pitää.”

    Itse ohjaajana en voi sietää sitä epäoikeudenmukaisuutta jota saatan hyvin usein nähdä. Kukaan muu aikuinen ei siellä luokkahuoneessa ole, joskus vain me ohjaajat muutamalla tunnilla viikossa.

    Tämän takia olen pelkäämällä pelännyt oman lapsen kouluun menoa. Satuimme kuitenkin muuttamaan alueelle jonka lähikouluna on minun työpaikkani. Sain etukäteen tietää opettajan nimen ennen ekaluokkaa ja helpotuin valtavasti. Olen ollut kyseisen opettajan tunneilla vuosien aikana useamman kerran ja itsekin nauttinut siitä lapsilähtöisyydestä ja siitä, miten opettaja näkee jokaisessa oppilaassa käytöksen taakse ja näkee sen ihanan lapsen. Nyt kun koulua on käyty pidemmän aikaa niin olen oppinut mitä tarkoittaa ”Wilma jatkuvasti piippailee” -termi. Minullakin soi päivittäin ja saan lukea ”Pekka oli aktiivinen liikuntatunnilla”, ”Ihana nähdä miten Pekka otti muut huomioon!” , ”Ryhmätyö sujui mahtavasti!” Jne. Yhtäkään negatiivista merkintää ei ole tullut, ei edes myöhästelyistä, koska opettaja sanoi että ”ne me selvitellään täällä koulussa. Joskus sellaista sattuu, että jää matkalle ihailemaan lumisia maisemia. Niin minäkin jäisin. Sitten muistutan että huomenna pitää lähteä hiukan aikaisemmin, niin ehtii katselemaan sekä maisemat että ehtii ajoissa tunnille. Ja niin se seuraava päivä tulee ja lapsi on ajoissa. Mieluummin positiivisuuden kautta kuin jatkuvalla negatiivisuudella.” Veikkaisin että lapseni on saanut parhaan opettajan mitä mahdollista. Itselle se tekee hyvää näin äidin näkökulmasta ja olen itsekin alkanut laittamaan enemmän positiivisia merkintöjä oppilaille ja unohtanut vähemmälle niitä negatiivisia.

    • Nimetön sanoo:

      Laittavatko teillä siis ohjaajatkin wilma-merkintöjä?

      • Koulunkäynninohjaaja sanoo:

        Laittaa siinä missä opettajakin. Tai oikeastaan enemmän meidän koulussa opettajat laittavat, mutta useamman kerran viikossa itse ohjaajana laitan merkintöjä. Se kyllä myös riippuu koulusta, opettajasta että luokasta. Minä olen toiminut aina opettajan työparina ja jos se olen minä, joka huomaa läksyjen puuttuvan, niin se olen minä joka asian kirjaa ylös. Haluan tuoda itseni myös esiin vanhemmille, että myös minä olen luokassa. Tällä hetkellä vain yhdessä luokassa ja jokaisella tunnilla. Jatkan oppilaiden kanssa myös iltapäivätoimintaan. Usein tunnen oppilaat siis paremmin kuin opettaja.

  • Sannikki sanoo:

    Kun yksi silmätikku vaihtoi koulua, yritti opettaja minun tytärtäni. Lapsi joka ei saanut vilma viestejä, eikä noottia muuttui yhdessä yössä luokan häiriköksi, läksyt tekemättä, ei pärjää, on levoton, onko kotona ongelmia…
    Laitoin hänelle sekä rehtorille viestin, että jo edellisen lapsen kiusaaminen oli nähtävissä ja nyt tämä loppuu juuri tähän, tai koululla tulee olemaan ongelma minun kanssa.

    Opettaja vaihtoi työpaikkaa 😅

    • Nimetön sanoo:

      Ja luulet että vaihtoi työpaikkaa viestisi takia?
      Ja kun lapsesi oirehti luokkatoverin poismuuttoa niin se huonoksi mennyt käytös oli mielestäsi opettajan syy?

    • Nimetön sanoo:

      Aika jännä tuo läksyt tekemättä. Mielestäsi siis se, että lapsesi, jonka koulunkäyntiä sinä huoltajana olet lain mukaan velvollinen huolehtimaan, ei ollut tehnyt läksyjään oli jotenkin opettajan syy ja vielä asia mihin ei olisi saanut puuttua?

    • Nimetön sanoo:

      Oletko koskaan ajatellut sitä, mitä oma lapsesi ajattelee aikuisena siitä, miten väärin sinä, äiti toimit?

  • Leijona emo sanoo:

    Tiedän tuon tunteen… Lapseni joutui aikoinaan opettajan kiusaamaksi! Todella rankasti… Nyt sitä sotkua puidaan edelleen psykoterapiassa vaikka tapahtuneesta on jo vuosia! Aikuiset eivät aina tiedä mitä tekevät kun tuhoavat nuoren itsetunnon

    • Täysin tietoista toimintaa sanoo:

      Valitettavasti kyllä tietävät. Purkavat oman henkisen pahoinvointinsa herkkiin nuoriin. Moni opettaja tarvitsisi terapiaa kipeämmin kuin oppilaansa. Niin raukkoja ovat että silmätikuksi päätyy se kiltein ja hiljaisin, josta tietää ettei se uskalla kellekään kertoa. Täytyy olla todella kylmä ihminen kun pystyy elämään sen tiedon kanssa että on saattanut pilata nuoren elämän lopullisesti.

  • anonyymi sanoo:

    Aikoinaan yksi lapsistani joutui opettajan silmätikuksi. Tästä on jo aikaa ja hän on nyt aikuinen. Opettaja lähetti kirjeen kotiin, jossa totesi, että ” tuleeko tästä lapsesta koskaan mitään, saako hän koskaan töitä jne.”. Pitkä kirje, jonka olen säilyttänyt. No poika sai joka kesä kesälomallaan töitä ja jokaiseen paikkaan häntä pyydettiin myös seuraavaksi kesäksi. Nyt hän on pitkälle kouluttautunut ja perustanut oman firman, perustanut perheen ja rakentanut omakotitalon. Onneksi emme uskoneet.

    • Ihmettelen sanoo:

      Olen joskus ihan miettinyt että opetetaanko opettajien koulutuksessa lyttäämään lapset ja nuoret, tai eikö ole minkäänlaista psykologian kurssia heille, kun vuosikymmeniä on saanut kuulla ihmisiltä miten opettaja on sanonut ” sinustakaan ei mitään tule”? Kaikista kuitenkin jotain on tullut, ihan yhteiskunta kelpoisia.

  • Oma rooli pohdintaan sanoo:

    Jos molempien lasten kanssa on sama kokemus ja vielä eri opettajista, niin olisiko mahdollista, että tämä selitys/kokemus mahdollisen kritiikin kohdalla on kasvatuksessa opetettu/tarjottu lapsille?

    Vanhempien whatsapp-ryhmistä; ne eivät ole opettajan tehtäviä, vaan halutessaan joillakin luokilla aktiiviset vanhemmat organisoivat itse vanhempien keskinäisen ketjun (johon opettaja ei kuulu työ-, eikä vapaa-ajallaan). Sen puuttumisesta on turha ärsyyntyä kellekään, koska yhtälailla voit itse olla se aktiivinen vanhempi joka kokoaa luokan vanhemmat yhteen.

  • Nimetön sanoo:

    Jos pieni risahdus on yksi tuhannesta, ei se opettajan hermostuminen lähden saman tien nollasta sataan. Jos lapsi tekee koko ajan jotain, on helposti 40 lasissa koko ajan kun ei ehdi edellisestä leppymään kun jo tulee uutta. Jos molemmat lapset ovat kaikkien opettajien silmätikkuja, on ehkä peiliin katsomisen paikka. Miksi ihmeessä aikuiset ammattilaiset käyttäytyisivät niin? Anna koulun hoitaa työnsä ilman jatkuvia yhteydenottoja ja hoida sinä omasi.

  • Nimetön sanoo:

    Millaisia viestejä lähetät opettajalle? Ei opettajankaan tarvitse kaikkea sietää ja yleensä opettaja puhuu viestistä rehtorille ja rehtori kehottaa olemaan vastaamatta viestiin.
    Koulussa suurin osa ajasta menee poikaoppilaisiin että sikäli en ymmärrä miten opettaja edes ehtisi suosimaan tyttöjä. Vai onko se suosimista, että annetaan kiitosta hyvästä käytöksestä ja opiskelusta?
    Jos molemmat lapsesi ovat mielestäsi opettajien ’silmätikkuja’ niin ei tule mieleen, että lastesi toiminnassa on jotain parannettavaa?
    Se, että joku muu oppilas todistaa samaa kuin oma lapsesi, ei tarkoita että asia on niin. Jos kymmenen oppilasta väittää asian olevan näin ja yksi opettaja toisin päin, niin opettaja puhuu totta. Mikä ihmeen motiivi opettajalla olisi valehdella?

    • Risto Reipas sanoo:

      Olen nähnyt elämäni aikana yleensä ihan normaaleja opettajia. Tällainen ihminen tekee sen työnsä ja antaa numeroita kohtuu objektiivisesti. Jos osaa jotain saa paremman numeron muuten ei. Ja näinhän sen pitäisi olla. Mutta joitakin luonnevikaisia psykopaatteja mahtuu joukkoon. Näillä ihmisillä on selvästi mielenterveysongelmia. Heitä ei motivoi itse järkevä opetustyö, vaan ehkä sairas halu ihan vaan vittuilla ihmisille. Sairas vallanhimo ja taipumus sadismiin tulevat esille. Pahimman hemmon löysin Raision kauppaopistosta markkinoinnin linjalta. Tämä tapahtui 1990- luvulla. Myöhemmin voidaan sanoa, että kaikki aiemmat ennätykset kuitenkin rikottiin yliopisto tasolla. Sieltä ehkä löytyy pahimmat luonneviat. Nämä ihmiset eivät ymmärrä aiheuttamaansa vahinkoa yhteiskunnalle. He eivät ymmärrä olevansa psykiatrin tarpeessa. Mutta lukiossa näitä ei ollut oikeastaan yhtään. Nämä ovat minun omia kokemuksia. Ehkä 1% opettajista tarvii mielenterveys palveluja. Yliopistolla ehkä 10%. Se niin riippuu. Proffat on lain yläpuolella ja se tekee ihmisestä joskus aika pöljän. Liika valta monesti sekoittaa päänupin. Mutta kun kysyit onko järjellä jotain tekemistä asian, niin psykopaatin elämässä ei ole. Heitä ei järki ohjaa. Onneksi Näitä on vähän.