Kun äiti-ihminen liikkuu jossain lapsensa kanssa, hän on vapaata riistaa arvostelulle ja kommenteille. Varsinkin raskaana olevat, vauvojen ja pienten lasten äidit saavat pyytämättä ja yllätten kaikenlaisia lapsenhoito- ja kasvatusneuvoja. Yleensä täysin turhia sellaisia. Hyvää tarkoittavaakaan neuvoa ei välttämättä halua kuulla vieraalta ihmiseltä, saati kun on jonkinlainen tilanne päällä, esimerkiksi se, että vauva huutaa nälkäänsä. Mutta eiköhän siihenkin joku tule ehdottamaan ”anna sille ruokaa!”…

Isät saattavat ehkä toistaiseksi välttyä kommentoinnilta, monet kun yhä ajattelevat, että lastaan hoitava isä on jokin supersankari. Tai sitten tasa-arvo on edennyt siihen pisteeseen, että tuntemattomat arvostelevat myös miesten kasvatustaitoja… Joka tapauksessa, mitään sukupuolta olevaa vanhempaa ei kannata neuvoa jos tämä ei itse sitä pyydä. Apua voi aina tarjota, jos joku vaikuttaisi sitä kaipaavan, mutta avun tarjoaminen ja arvosteleminen eivät ole sama asia!

People-lehti on koostanut juttuun vanhempien avautumisia neuvoista, joita he ovat saaneet pyytämättä ventovierailta ihmisiltä:

”Vauvaa ei pidä lohduttaa. Liika sylittely tekee lapsesta vaativan. Vauva pitää opettaa siihen, että äidillä on omat aikataulut.”

”Jos et pue tyttöäsi vaaleanpunaiseen, niin miten ihmiset tietävät, että hän on tyttö?!”

”Lapsellani oli outoja oireita, joita hoidettiin useammalla eri tavalla. Aivan käsittämätön määrä ihmisiä sanoi minulle, että ’menkää lääkäriin’. Siis ihan totta? VOIKO lapsen viedä LÄÄKÄRIIN?”

”Joku mies alkoi huutamaan minulle, että lapsestani tulee sokea kun hänellä oli hiukset silmillä…ehkä silmät eivät kuitenkaan puhkea siitä vaikka lapsen oma hius sattuisikin osumaan silmään.”

”Lapseni ei kuulemma opi pärjäämään oikeassa maailmassa kun leikkaan hänelle vielä ruoan valmiiksi.”

”Aina kun julkaisen jonkun kuvan lapsesta vaikka Facebookiin, joku tulee siihen pätemään. Jos lapsi on uimassa, joku kommentoi että ’vahdi ettei hän huku”, jos lapsi silittää kissaa, joku neuvoo että ’katso ettei kissa raapaise’. Joojoo, osaan kyllä pitää lapsestani huolta ihan itsekin, en ole mikään urpo.”


Kuva Alexander Dummer.

”Nuku silloin kun vauva nukkuu on uskomattoman turha neuvo. En minä pysty nukkumaan keskellä päivää, haluaisin nukkua öisin kuten muutkin ihmiset!”

”En kuulemma saisi puhua lapselle äidinkieltäni siksi, että ympärillä ihmiset puhuvat enimmäkseen toista kieltä. Lapsi ei kuulemma opi puhumaan kunnolla.”

”Lapseni on kuulemma transsukupuolinen koska hän haluaa pukeutua mekkoon. Lääkitys pitäisi aloittaa.”

”Lapsille pitää hankkia värityskirjoja tai -kuvia pelkän paperin sijaan, sillä piirtäminen on liian rasittavaa.”

”Pikkuvauvalle olisi kuulemma pitänyt helteillä juottaa vettä eikä rintamaitoa…”

”Raskaanaollessa kuulin koko ajan sitä, että nuku nyt kun vielä voit. Nukuin tosi huonosti jo silloin, eikä varastoon voi nukkua.”

Klikkaa tästä seuraamaan Huonon Instaa!

”Mitä se haittaa että ei ole turvaistuinta? Ei näin lyhyellä matkalla mitään käy…jep jep.”

”Lapseni alkoi tehdä hampaita ja testasi niitä sitten nänniini, kuten vauvat tekevät. Sain ohjeen purra vauvaa takaisin, siitäpä oppisi!”

”Lapsille ei kuulemma saa lukea satuja, koska lapset eivät osaa erottaa tarinoita tosielämästä.”

Että sellaisia hyviä neuvoja…kiitos vaan! Oletko sinä kuullut vastaavia? Jaa hulluimmat kuulemasi neuvot alla kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 24 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Milka Peruuta vastaus

24 vastausta artikkeliin “Kiitos vaan tästäkin neuvosta!!”

  • mammanpoika? sanoo:

    Kauan sitten kaveri (silloin lapseton) kauhisteli kun poikani 2v nukkui mun vieressä leveällä sängyllä. Olin yksinhuoltaja silloin. Kaveri parkaisi, että pojan pitää ruveta nukkumaan omassa sängyssä tai muten se nukkuu äidin vieressä vielä armeijassa! Nyt poikani on aikuinen ja jo armeijan käynyt eikä todellakaan nuku vieressäni,. Vähän hymyilyttää ajatus muka äitiin kiinni kasvaneesta armeijapojasta 😀

  • Neuvojasateleetuutintäydeltä sanoo:

    Appivanhemmat olivat sitä mieltä, ettei vauvaa tarvitse lääkitä pandolilla, vaikka selvästi oli kipeä. ”Kun ei ole kuumetta!”. Yski niin että kyyneleet silmissä toisella, ja lääkkeen annon jälkeen rauhoittui ja pystyi jopa nukkumaan. Onneksi seuraavana päivänä appivanhemmat olivat huomanneet mokansa (ehkä miehellä oli myös osuutta asiaan) ja pyysivät anteeksi. Sitten vauvaa ei saanut nukuttaa vieressä, kun ”nukkuu vielä teini-ikäisenäkin teijän välissä” ja ”mitäjos kierähät vauvan päälle ja kuilee! Naapurin Erkin poika..” jne. Vauva nukkui hyvin sekä vieressä että omassa sängyssä, en vain aina itse pysynyt 2 h imetysmaratoneja yöllä herreillä, vaan nukahdin vauva rinnalle. Ja nukuin itse paremmin, kun tunsin että vauva varmasti hengittää kainalossani. Nyt imetystä arvostellaan, kun lapsi on jo yli vuoden ja olen uudelleen raskaana. ” Ettei vie kaikkia ruokia vauvalta” ja ”lopeta se imetys ettei supistele”. Kertaakaan imetettäessä esikoista ei ole supistellut, eikä neuvolastakaan asiaan ole puututtu, joten syököön niin kauan kuin haluaa. Oma äiti jakelee neuvoja yhtä tasaiseen tahtiin, mutta ne osaan jotenkin suodattaa, kun taas miehelleni se on punainen vaate. Tiedän että hyvää kaikki tarkoittavat, mutta eiköhän jokainen äiti ja isä tiedä itse mikä on omalle lapselleen hyväksi. Toki jos on kovin epävarma vielä alussa omasta vanhemmuudestaan, voi neuvot olla ihan hyviäkin. Itse olen yrittänyt pitää välit kunnossa vastailemalla vain joo, ja tekemällä justiin niinkuin itse haluamme mieheni kanssa.

  • Kokosukuneuvoo sanoo:

    Itseäni vieraiden neuvot ei niin häiritse. Olen niitä kuullut, mutta tuijotan heitä ruma ilme naamallani, kunnes liikkuvat eteenpäin.

    Perheen neuvot ovat tähän asti hermostuttaneet, mutta toivon keskustelun auttavan.

    Olimme perheeni kanssa mökillä sukuloimassa.
    Olimme menossa saunaan ja uimaan mieheni ja vuoden ikäisen esikoisemme kanssa.
    ”Sitten pittää mennä vuorotellen uimaan. Lasta ei saa jättää lauteille”

    ”Syksyllä pitää sitten laittaa käsineet.”
    ”Ei saa antaa viinirypäleitä.”
    Nämä ohjeet tuli täysin yllättäen liittymättä keskusteluun.

    Kyseisen viikonlopun aikana huomasin perheessämme vallitsevan neuvomiskulttuurin. Ymmärrän kyllä mistä se tulee. Itsellänikin ajatusmaailma muuttui lapsen saamisen jälkeen, mutta itse haluaisin kitkeä tämän kauhukuvien maalailun ja keskustella oikeista asioista.

    Sanoin mummolleni, kun neuvoja jälleen sateli, ”minä olen vissiin teidän mielestä aivan pöljä.”

    Mummo ihmetteli tätä ja sitten kysyin oliko hän huomannut, että keskustelun sijaan toisia neuvotaan.
    Kun mökillä on 4polvea neuvoja satelee vanhemmilta alaspäin. Huomaan, että äitini ärsyyntyy äitinsä neuvoista, mutta jatkaa samaa kaavaa minun kanssani ja minä osaan tiuskivan ”lapsen” toolin oikein mainiosti.

    Sitten kävimme mummoni kanssa oikean keskustelun ja hihittelimme tyhmille jutuille pitkään.

    Tärkeintä on huomata ja ottaa puheeksi.

  • Esikoisen kanssa sanoo:

    Työntelin esikoista rattailla keväällä ja vastaan tuli nainen, joka sanoi: Voi hyvänen aika, tuolle lapselle tulee kylmä, sillä on ihan liian vähän vaatetta päällä! Jatkoin matkaa nolostuneena ja noin 5 min jälkeen tuli vastaan toinen nainen, joka sanoi: Voi, voi, nyt kyllä on vauvalla liikaa vaatetta, sille tulee liian kuuma! Koska kamppeet oli koko ajan samat, eikä säätilakaan 5 minuutissa muuttunut, opin siitä, ettei muiden neuvoista kannata välittää! Se oli hyvä oppi, enkä sen koommin nolostunut tai välittänyt mistään ulkopuolisen neuvoista.

    • Hienoa, Mummi! sanoo:

      Sain Äitini kiinni samasta esikoisen kanssa. Kun syksy alkoi tulla ja kesällä syntynyt vauva oli yhä vain modernin lämmitetyn kerrostalohuoneiston lattialla bodyssa ja housuissa, oli Äitini joka kerta huolissaan, että tuleeko sille kylmä, kun ei ole nuttua. Kerran, kun Äitini oli tulossa käymään, laitoin vauvalle sitten pusakan päälle. Ei mennyt kauaa, kun Äiti pyysi saada riisua sen, kun vauvalla tuntui olevan turhan lämmin. Kyllä sain hyvät naurut. Toiselle lapselleni Mummi onkin sitten neulonut nuttuja varmuuden vuoksi joka koossa, että jos kuitenkin tulee kylmä.

  • Kaikkee sitä kuuleekin sanoo:

    Lapselleni tuli hampaita heti 3kk ikäisestä todella tiuhaan tahtiin ja oli kivuliasta ja kauheeta kutinaa. Viilennetty tutti oli ainoa keino (kipulääkkeen lisäksi) joka auttoi siihen kipuun ja kutinaan.
    Kuulin toistuvasti; ”Et kai anna vauvasi syödä tuttia? Sehän on ihan turhake ja siihen voi jäädä vielä koukkuunkin.” No, kun kaikki hampaat oli 1v. ikään mennessä suussa, lapseni jätti viikon totuttelun jälkeen tutin ”oravan poikasille”, eikä enää kysellyt perään.

    • Nimetön sanoo:

      Meilläkin tutti vietiin oravanpoikasille 😅 Tosin varmaan vasta ehkä vuoden myöhemmin. En ole enää varma milloin se tutti lähti, mutta lapsi on teini, eikä ainakaan enää sitä tuttia syö 😁

  • Maahanko tän sit laitan? sanoo:

    Lasta ei saa pitää turhaan vaunuissa, kertoi ohikulkija minulle. Lapsi oli kylläkin 5 kk vanha vauva, eikä osannut vielä edes istua.

  • Join silti... sanoo:

    Imettävä äiti ei saisi juoda vettä, koska se muuttaa maidon vedeksi….

  • mievaa sanoo:

    Kun nukutin esikoista hänen ollessa vauva niin aina kuului neuvoa, että ”anna sen huutaa vaan siellä sängyssä yksin, ei se opi muuten nukkumaan yksin”. Liiallinen sylissä pitäminen ja hyssyttely kun itki oli myös väärin, kuulema sitten on isonakin sylivauva ja pitäisi muka ns ”kovaksi” opettaa, ettei jokaiseen itkuun saa reagoida. Pulloruokinta oli väärin, vaikka en voinut enää imettää koska sain vahvat antibiootit kohtutulehduksen takia ja maidon tulo lakkasi hoidon aikana.. Perhepedissä nukkuminen väärin, koska sitten se nukkuu isonakin vieressä, unikoulua kuulema vaan, vaikka nukuimme paremmin vierekkäin ja siitä oli helppo vieressä ruokkia yöllä.. Onhan näitä neuvoja vaikka mitä 😳

    • mummeli sanoo:

      Minulla oli ppinnasänky sängyssä kiinni ja työnsin vain käden sinne sänkyyn kun vauvat itki ja se rauhoitti ne melkein aina.

  • Ralla sanoo:

    Lapsella oli ollut jo useita korvatulehduksia pienen elämänsä aikana. Kun seuraavan kerran lapselle tuli nuha, neuvoi mummi: ”katsokaa, ettei se mene korviin.” Jep jep! Silmä kovana, niin tulehdukselta varmasti vältytään.

  • esikoisen äiti sanoo:

    ”Kannattaa nukkua, kun vauva nukkuu. Seuraavan kanssa ei en pysty” Ai esikoisen kanssa nukutut unet menee johonkin varastoon odottamaan seuraavaa lasta 😂

  • Äiti vm 06 sanoo:

    Imetys loppui, kun vauva oli 4kk, koska maitoa ei riittänyt. Lopulta ei vauva muuta tehnyt, kun huusi tissillä. Minä en kuulemma vaan yrittänyt tarpeeksi, mikset hakenut apua tms..

    • mummeli sanoo:

      Mulla oli hyvä anoppi sen aikaa kuin eli kun esikoiselle ei maitonousut ollenkaan sano että keitä lehmänmaitoa ja juota sitä. Korvikkeet ei olleet siihen aikaan erikoisen hyviä.

    • Milka sanoo:

      Mä sain samaa kuulla NEUVOLAHOITAJALTA! Ja kyllä, kans tissit kesti 4kk ja se tulo vaan loppui, en yrittäny tarpeeks.

      • Milka sanoo:

        Oho, kirjoitus virhe..

        Siis se en yrittänyt tarpeeksi, että olisi maitoa tullu enemmän

  • Jjjjoo sanoo:

    Anoppi on ainakin kävelevä neuvorobotti. Välittömästi ennenku ehtii edes hei sanomaan niin tulee kommentia ”voi kauhee kyllä sille tulee liian kuuma” tai ”miten sinä kierrät niin lyhyitä lenkkejä sen kanssa” ja ehkä kaikista paras ”älä nyt tiputa sitä lattialle”.

  • Aina väärinpäin sanoo:

    ”Pidä lasta sylissä” komensi mummo junassa. Muuten hyvä ja positiivinen neuvo, mutta vauva nukkui vaunuissa. Yleensähän sitä kuulee pilaavansa vauvan, kun pitää sylissä 😀

  • Nelinkertainen äiti sanoo:

    ”Kyllä se vauva oppii puhumaan, jos puhut sille kunnolla, etkä lässytä. Lässyttäminen vääristää vauvan puheen oppimista.”
    Neuvolassa kuultua oppia.

  • Mardeliinu sanoo:

    Minua katsottiin vallan pitkään, kävin päivää ennen synnytystä kuntosalilla. Kerrankin yksi nainen tuhahti, : tarviiko tänne tuossa tilassa tulla.
    Hormoonit ja vitutus= itku
    Mies kattoi pitkään kun tulin henkeä haukkoen, naama punaisena ja kyynel silmässä kotiin, luuli että joku on kuollut😂

    • Nimetön sanoo:

      Minä tein pitopalvelutöitä ihan normisti äitiyslomaan asti. Olin kovin hoikka ja maha oli jo siinä vaiheessa ihan tosi iso, eli erottui huomattavan hyvin. Sain myös kuulla jos mitäkin kommenttia, kun kannoin painavia laatikoita yms. Etenkin vanhempien ihmisten mielestä vauva vähintään kuolee sinne kohtuun, jos äiti nostelee jotain 😁😁 Siis toki tilanne on eri, jos raskaudessa on jotain ongelmia.

      Yritin myös saada synnytystä käynnistymään hyppimällä trampalla (Joo ei auttanut, tuli vaan pissa housuun), mutta silloin sain lähinnä huvittuneita katseita.

      • Muisto jää sanoo:

        Kun kerran on istukka irronnut ja vauva saatu viime hetkellä pelastettua elävänä (keskosena), niin oon kyllä ollut sen jälkeen varovainen omien ja muiden raskaana olevien kantamisten suhteen — siitäkin huolimatta ettei se istukan repeäminen varmaan mistään kantamisesta edes johtunut.