Repeämät synnytyksessä. Onko olemassa yhtään rattoisampaa keskustelunaiheitta? Vaikka asian mieluummin vaikenisikin kuoliaaksi, kipeä (heh heh) totuus on, että 95% ensisynnyttäjistä saa jonkinasteisen repeämän. Auts.

Repeämä syntyy yleensä välilihan alueelle, kun kudokset eivät jousta riittävästi lapsen syntyessä. Repeämän todennäköisyyttä lisää nopea synnytys, vauvan epäedullinen asento ja imukupin käyttö.

Keikut ehkä siinä rajoilla haluatko tietää enempää vai et. Kerrotaan nyt kuitenkin, että repeämiä on neljää eri astetta. Onneksi lievimmät ovat yleisimpiä!

Ensimmäisen asteen repeämä on pinnallinen, ihossa tai limakalvolla, eikä mene lihakseen asti. Toisen asteen repeämä on tyypillisin. Repeämä ulottuu välilihan tai lantionpohjan lihaksiin, mutta ei peräaukkoon. Kolmannessa asteessa välilihan lisäksi peräaukon sulkijalihas on repeytynyt osittain tai kokonaan. Neljännen asteen repeämässä myös peräsuolen limakalvo on repeytynyt.

Ensimmäisen asteen repeämä ei välttämättä tarvitse tikkausta, mutta muut repeämät ommellaan.

Toipuminen ensimmäisen ja toisen asteen repeämistä on melko nopeaa. Istuminen, vessassa käyminen tai jopa aivastaminen voi olla tuskallista, mutta kipua ei pitäisi esiintyä kuin viikon, pari. Hermojen ja lihasten täydellinen palautuminen kestää pidempään. Seksi saattaa sujua aiemminkin, mutta kipua voi esiintyä kuutisen viikkoa.

Kolmannen ja neljännen asteen repeämistä toipuminen on hitaampaa. Kipu jatkuu pari, kolme viikkoa. Senkin jälkeen sekä vessakäynnit että petipuuhat voivat aiheuttaa vähintään tuskanhikeä useamman kuukauden. Koska vaikeat repeämät voivat aiheuttaa ongelmia lantionpohjan lihasten toiminnassa, kerro ujostelematta lääkärille virtsankarkailusta, seksiongelmista tai muista oireista!

Voiko repeämiä ehkäistä?

Sellaiset synnytysasennot, jotka vähentävät välilihaan kohdistuvaa painetta, voivat auttaa. Esimerkiksi kyykkyasento, kyljellään tai kontallaan oleminen voivat toimia.

On myös hyvä, jos synnyttävä äiti voi itse kontrolloida tapahtumien kulkua, eikä hän vain ponnistele käskystä. Välilihan painaminen jollakin lämpimällä synnytyksen aikana saattaa auttaa.

Jotkut vannovat myös välilihan hieromisen nimeen. Kuusi – neljä viikkoa ennen synnytystä aloitettuna hieronnan väitetään lisäävän välilihan joustavuutta. Välilihaa hierotaan 10-15 minuuttia päivässä öljyllä tai liukuvoiteella. Ehkä jopa saat kumppanin tekemään sen puolestasi?

Lähde: parents.com

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Nimetön Peruuta vastaus

5 vastausta artikkeliin “Kaikki mitä et ole halunnut tietää synnytysrepeämistä”

  • Jep sanoo:

    Joo, ikävä aihe, mutta varmasti usealle synnyttäneelle tuttu. Ekasta synnytyksestä 2-asteen repeämä, joka ei ollut kunnolla ommeltu tai tikit olivat lähteneet osittain irti ja osa ihokudoksesta parantui niin, että jäi riekale roikkumaan. Älkää päästäkö harjoittelijoita synnytykseen tai antako ommella ainakaan teitä (olin kieltänyt harjoittelijat, mutta silti kävi ikävä kyllä näin).

    Toinen synnytys meni niin, että lapsi syntyi virheasennossa, joten taas 2-asteen repeämä. Ehkä hiukan pahempi kuin ekalta kerralta. Haava parani aluksi hyvin ja oli kireäksi ommeltu, joten tavara vaikutti tulleen entistä ehommaksi. Kuulostaa koomiselta juu. Kuitenkin nyt 4 kk synnytyksen jälkeen arvet kipeytyivät yhtäkkiä ja jatkuva kipu ja polte arvissa tuntuu ikävältä. Myös paikat palautuneet jotenkin ennalleen siis siihen ekan synnytyksen jälkeiseen kuosiin ja en ole yhtään tyytyväinen, mutta elämä on. Julkiselta puolelta en usko saavani mitään apua asiaan vaikka kyse on todennäköisesti ekan synnytyksen aikaisesta hoitovirheestä. Arpien kipeytymisestä en vielä tiedä meneekö ohi. Jossain vaiheessa marssin yksityiselle puolelle leikkauttamaan paikat kuntoon.

  • ToinenLapsi sanoo:

    Ensimmäisessä synnytyksessä tehtiin episiotomia ja käytettiin imukuppia, joka irtosi 5 kertaa. Synnytys itsessään kesti 6,5h ja olin ollut yli 40h hereillä. Epiduraali ei toiminut ja kätilö ei ollut mikään paras itse synnytyksessä. Pitkittynyt synnytys, ja jatkuva ponnistaminen 6,5h aikana, aiheutti pissan pidättämisvaikeuksia synnytyksen jälkeen. Seksi teki kauan kipeetä synnytyksen jälkeen ja tuli verta.
    Nyt on 3vko toisesta synnytyksestä. Tällä kertaa tuli 2.asteen repeämä. Oli kuulemma paljon arpikudosta edellisestä synnytyksestä, mikä vaikeutti lapsen syntymistä. Ja pikkuisella tuli toinen käsi mukana samalla pään kanssa ulos. Ja siinä käytettiin öljyä ja yritettiin estää repeytymää.
    Oli aika kipeä ensimmäiset 2vko. Nyt on rauhoittunut mutta liika liikkuminen saa sen herkistymään. Mutta, vaikka tuli useampi repeytymä tällä kertaa, niin koen että tämä synnytys silti meni 100% paremmin kuin edellinen. Kaikki kiitos kunnon kätilön♡
    Pelkäsin jo, että joutuisin leikkauspöydälle, kun esikoinen ei meinannut mahtua ulos ja toinen lapsi oli arvioltaan toista 400g isompi. Olikin 500g isompi. Kaikki hyvin ja loppu hyvin.

    • Nimetön sanoo:

      Jos ensimmäinen on revitty ulos imukupilla niin on kyllä tehty tilaa seuraavankin syntyä. Ikävä kyllä.

  • Yhden lapsen äiti sanoo:

    Minulle tuli kahdeksan tuntia kestäneessä synnytyksessä toisen asteen repeämä mm. emättimeen. Se osoittautui lopulta hyväksi jutuksi, sillä kun kipu yhdynnöissä loppui (jälkitarkastuksen jälkeen ensimmäiset kuukaudet käytettiin liukuvoidetta), tunto emättimessä oli paljon herkempi kuin ennen raskautta Seksi siis parani synnytyksen jälkeen!

    • Nimetön sanoo:

      Hyvä, että jollekin käy noinkin. Itselläni arvet huonontavat merkittävästi ennen niin hyvää herkkyyttä. Eikä ollut iso lapsi mutta teki tuhoja.