“Ero. Mietin pitkään ja sitten tuli mitta täyteen kun sain tietää miehen naisystävistä ja salaisista tapaamisista exän kanssa ja muista valheista. Ja niitä tuntui riittävän kun asiat alkoi paljastumaan. Mikä henkinen vapaus koitti kun pystyin vihdoin lasten kanssa muuttamaan omilleni.

Olen niin tyytyväinen ja ehkä jopa onnellinen. En enää ole kenenkään piikana ja elä vain sen toisen haluamaa elämää vaan omaani. Vihdoinkin.

Mutta lapset. Olen hoitanut heidät lähestulkoon yksin kun mies ollut paljon poissa. Miten minä olen kuitenkin se ketä tästä kaikesta syytetään!? Onko tämä se kuuluisa äitien kohtalo. Ihan sama mitä mies on tehnyt äiti on tottakai syyllinen. Lapset eivät vielä ainakaan hyväksy eroa, mutta tiedän että ilmapiiri kotona ei olisi pitkässä juoksussa tehnyt hyvää lapsille vaikka he nyt hieman kärsivätkin erosta.

Mies on nyt sanonut että haluaa meidät takaisin ja luulin että minäkin haluaisin vielä perheeni ehjäksi. Mutta itsellä on juuri nyt niin hyvä olo etten tiedä voinko enää yrittää kyseisen ihmisen kanssa uudestaan. Luulen että tuo suhde on nyt nähty ja koettu. Eikä minusta ole siihen enää palaamaan.”

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Valintojen edessä Peruuta vastaus

3 vastausta artikkeliin “Jos ero tuntuu paremmalta kuin suhteeseen palaaminen, on se kai oikea ratkaisu?”

  • Valintojen edessä sanoo:

    Teillä oli aika painavat syyt eroamiseen. En tekisi ratkaisuja tällä hetkellä suuntaan tai toiseen, ero sekoittaa tunteita pitkäksi aikaa. Lapsille ei ole hyvä olla on/off-suhteen keskellä. Anna itsellesi aikaa, mies on elänyt naisseikkailuitaan, hänen olisi nyt hyvä pystyä antamaan sinulle tilaa ja aikaa. Jos nyt palaat entiseen ja kadut onko se huonompi paha, kuin ettet edes kokeilisi palata yhteen? Millaista vahinkoa paluusta yhteen ja toteamuksesta ettei kannattanutkaan palata seuraisi sinulle ja lapsille? Jos olet valmis ottamaan mahdollisen pettymyksen vastaan, tee kuten haluat.

  • Illa80 sanoo:

    Muutin omaan asuntoon vuosi sitten. Mies oli paljon poissa ja alkoholi vahvasti läsnä viikonloppuisin.
    Varmaan aina kannan syyllisyyttä erosta, mutta nyt on niin paljon paremmin. Ex-mies saa ryypätä joka toinen vko (jolloin ei lapsia) niin paljon kuin tykkää. Lasten ei tarvii nähdä krapuloita ja tuntea ahdistavaa ilmapiiriä, jota ite tunsin lapsena omassa kodissa.
    Välit on nykyään paremmin kuin koskaan. Sovussa sovitaan lasten asiat ja kummallakin oma vapaa-aika. Käydään myös välillä reissussa koko perheen kesken. Ja jos lapsilla tulee ikävä kesken viikon, niin tapaaminen onnistuu.
    Toki pienemmällä lapselle ajottain vaikeaa, ettei äiti ja isi enää asu yhdessä, mutta luulen, että ajan myötä ymmärtää päätökseni erosta.

  • Marjatta sanoo:

    Mitäpä, jos alkuun vaan tapailisitte palaamatta yhteen. Voisitte touhuta koko perhe yhdessä ja aika sitten näyttää haluatko vielä yhteiselämää. Jos et, niin teillä voisi olla hyvät välit kaikesta huolimatta.