Jäikö Vuoden Äiti -palkinto saamatta? Osallistu tässä!
Jäikö Vuoden Äiti tai vuoden Isä -palkinto viime vuodelta tosi epäreilusti jakamatta just sulle! Tuntuuko siltä, että elämä epäreilusti jättää muutenkin almunsa ja palkinnot jakamatta just sulle? Tuntuuko, että Vuoden Kasvattaja -palkinnon edellytyslista on aivan loputon! Vai oletko sattumalta kuullut seuraavista jutuista, joita sunkin pitäisi:
- Syöttää perheelle viittä eri vihreää kasvista joka päivä, mutta ei missään nimessä tonnikalaa, koska tonnikalaa syövät ovat uusrikollisia, joiden pitää hivuttaa tonnikalapurkkinsa salaa ostoskärryyn ja toivoa, ettei kukaan näe tätä maailman tuhoutumista, joka alkaa mun lähikaupasta.
- pitää varoa alkoholia ja suklaata ja sokeria ja kaikkea hyvää, koska kaikki hyvä on helvetistä ja tuhoaa perheesi sekä tekee sinusta sosiaalisen hylkiön
- pitää urheilla, joogata, salittaa ja väliajat lukea mietiskelykirjallisuutta
- ei saa postata someen yhtään kuvaa, jossa olet lentokoneessa tai etelässä, koska olet ilmastoa saastuttava ihmissaasta, jonka lomakuvan alle kaikki saavat tulla kertomaan, että pilaat ilmaston just sun lomallasi möykky
- pitää innostua perheseksistä ( = seksiä perheellisessä parisuhteessa ) vaikka kuinka väsyttäisi, koska seksi on vaan sulle niin terveydeksi
- pitää nuukailla, eikä kuluttaa, mutta sitten pitää kyllä myös kuluttaa, mutta silleen tyylikkäästi ja hienostuneesti ja mielellään Facebook-ryhmien kautta, joiden suurin ansio ovat lauseiden ”kysyn mieheltä” ja ”kiitos ryhmään pääsystä” – sanojen nousu Google-hauissa
- pitää pohtia elämäänsä ja löytää oma sisäinen minä, millä ei tarkoiteta suoliston kartoitusta vaan henkistä minää – tosin suoliston kartoitus on syytä tehdä myös vuoden loppuun mennessä
- pitää onnistua töissä, vapaa-ajalla, siivoajana, kokkina, ihmisenä, vanhempana, äitinä, isänä, ystävänä ja tehdä aina välissä raakasuklaata omalla reseptillä
Jos tuo listaus jäi kohdaltasi saavuttamatta ja samalla Vuoden Kasvattaja -palkinto lipui näkymättömiin, pystytkö näihin:
- en työnnä lapsia, miehiä enkä kissoja mikroaaltouuniin
- en valmista lapselle sampanjakylpyä ja kehota häntä sukeltamaan oikein antaumuksella
- en lue yhtään ohjetta, jossa kerrotaan, miten minun pitäisi seuraavaksi elää
- Huolehdin omista asioistasi enemmän kuin muiden
- En tuomitse muiden valintoja, kun ne ei tavallaan kuulu mulle
- Yritän parhaani
Kerro kommentissa yksi hyvä tekosi kasvattajana viime vuodelta ja osallistut arvontaan, jossa pääpalkintona on yhdelle miehelle ja yhdelle naiselle Vuoden Äiti -mitali tai Vuoden Isä -mitali suklaalahjan kera! Kuten arvaat, on suotavaa, että kerrot kommentissasi osallistutko Vuoden Äiti vai Vuoden Isä -palkintoarvontaan!
— Huono Äiti
Artikkelissa on 67 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
”Mä en ole kyllä osannut lapsiani kasvattaa, kun niistä tuli tuollaisia”, johon mulle vastattiin, että ihan hyviä lapsiahan ne on.
Kaikesta fyysisestä ja psyykkisestä väsymyksestä ja kivusta huolimatta vien joka viikko lapseni balettitunnille ja odotan tunnin istuen huonolla tuolilla katsoen Netflixiä ja neuloen. Ja usein myös syöden suklaata.
Vuoden Äiti
Sairasteluista huolimatta jouluateria nautittiin runsaana aivan entiseen malliin. On se jännä huomata, miten konservatiivisia lapset ovat tiettyjen asioiden suhteen. Jouluaaton ateria on yksi sellainen meillä.
Lapseni ovat saaneet ruokaa ja rakkautta vaikka muuten tuntuu että ei muuta kiireiseltä elämältä ehdikään. Vuoden äiti
Yli kahdenkymmenen avioliittovuoden jälkeen, puolisoni ja lapsemme ovat hengissä. Esikoinen on saavuttanut yhdeksännentoista ikävuotensa, ilman ylimääräisiä sydämmentykytyksiä tai traumoja ”kasvatustaidoistani”. Muut tulee hyvää vauhtia perässä. En todellakaan ole se äiti, joka istuu vanhempainilloissa tai myyjäisissä hymyilemässä tekopyhästi muille vanhemmille. Olen juuri se äiti, jonka lapset todellakin ovat olleet pahanteossa naapurin ”ei meidän Pirjo-Petteri ainakaan ole tehnyt mitään sellaista” lasten kanssa. (joskus siis maksanut muidenkin lasten vahingonteot). Joten olisin kyllä varmasti ansainnut Vuoden äiti palkinnon, koska kaikkeni olen yrittänyt.
Ulkoilin lasten kanssa paljon säällä kuin säällä ja vietän heidän kanssaan aikaa tehden asioita, joista he nauttivat. Kiireisessä arjessa koskaan ei ole liian kiire nopealle halaukselle tai suukolle.
Jotain olen kai tehnyt oikein, kun esikoisen kouluterkkari oli kirjoittanut OmaKantaan näin: ” (Tyttären nimi)lla ja äidillä lämmin kiintymyssuhde” jne. :’)
En ole todellakaan lähelläkään täydellistä äitiä, mutta yritän parhaani.
Apua, vaikee keksiä mitään näin nopeasti mutta ehkä se että olen saanut 5vuotiaan poikani hillitsemään kiukkukohtauksiaan joten elämämme on nykyään edes hieman tasaisempaa
Vuoden äiti -palkintoa tavoittelen. Reilut kaksi vuotta lesken elämää takana, meillä on lapsen kanssa koti -maatila kaikkine eläimineen ja eletään suht koht järjissämme kaikesta tapahtuneesta huolimatta.
En ole pullantuoksuinen äiti. Enemmän omistaudun uralle ja rakkaudelle. Rakastan kuitenkin lapsiani ja nyt myös pientä lastenlasta yli kaiken, ja lapseni tietävät sen.
Lapseni voivat luottaa minuun ja välillämme on saumaton yhteishenki ja keskusteluyhteys. Lapseni ovat oppineet itsenäisiksi, ja uskon, että he selviävät mistä vain. He ovat nähneet minun selviytymistaisteluni ja ovat olleet myös tukemassa minua siinä.
Olen ihmisenäkin oman tieni kulkija, myös äitiyteni on mennyt lapsettomuushoidoista lähtien täysin erilailla kuin ns. normaaleilla ihmisillä.
Nyt olen oppinut hyväksymään oman persoonallisuuteni ja ymmärtänyt, miten paljon henkistä pääomaa se on tuonut lapsilleni…vaikka ne kello 4:n säännölliset ruoka-ajat olisivat jääneet välistä
Me vain olemme me.
Olen parhaani yrittänyt, toivon sen riittävän.
Ihan vain selvinnyt viime vuodesta kunnialla. Uusperhe, kuusi lasta (joista pari vauva ikäistä) ja höysteeksi parisuhde ongelmat sekä jo turhan pitkä aika pois työelämästä ja ystävistä.
Joten vuoden äiti titteliä tavoitellaan 😁
Pidin vauvan, koirat, huonekasvin ja parisuhteen hengissä. Vuoden äiti – palkintoa odotellessa 🏆
Olen jaksanut vastoinkäymisistä huolimatta olla äiti (ja isä) lapselleni ja osannut pyytää apua kun on tullut väsymys.
Ollaan tehty perheenä enemmän yhdessä ja jaksanut töiden ohella hoitaa kaiken että meillä olisi kaikki mitä tarvitaankin
Sekä minä, lapset että lemmikit ocat ovat hengissä.
Olen touhuillut ja harrastanut lasten kanssa enemmän. Opettanut heille uusia hyödyllisiä taitoja. Vuoden äiti
Olen ehdottomasti vuoden äiti ainesta unohdin ilmoittaa lapseni kouluun 😂 kyllä tuli todellinen vuoden äiti fiilis kun sen tajusin.
Sain asian kuitenkin ratkaistua 🙂
Vuoden äiti palkinto olisi pitänyt saada, koska lapsella ooli joka päivä koulussa vaatteet päällä, sopivat luistimet ja reppukin mukana. Mitä siitä, että 85% päivistä oltiin myöhässä, koska kehari jumittaa. Note to self, kannattaa poistaa turhat häiriötekijät aamuista, kuten vaikka sohva…
Luen lapselle usein illalla.
Viime vuosi oli yksi elämäni rankimpia, koska isäni kuoli yllättäen. En tiedä onko vuoden äiti-mitallin arvoista, mutta onnistuin olemaan äiti rakkaille lapsilleni ja taistelemaan kaiken kurjuuden keskellä meidät uuteen vuoteen, vaikka surun keskellä se tuntui välillä mahdottomalta.