Isovanhempi! 16 asiaa joita et saa tehdä!

Miniä sitä miniä tätä, nyt heitetään pallo isovanhemmille! Isovanhemmilla on luonnollisesti yksi tärkeimmistä rooleista lapsen elämässä, mutta joskus voi tulla ristiriitoja vaikka siitä minkä verran karkkia voidaan syöttää kolmeveelle tai saako mummi leikata Tiina-Tapanille pottaotsiksen.

Vaikka lapsenlapsi on maailman ihanin ja jostain syvältä kumpuaa halua hemmotella se pilalle, ja tunkea nenänsä kaikkiin aikuisen lapsen perheen asioihin, niin joskus pitää muistaa että perhe asettaa itse omat rajansa ja niitä pitää kunnioittaa. Mummi teki oman tärkeän kasvatustyönsä oman lapsen aikuiseksi ohjaamalla, ja nyt on aika nauttia sen työn hedelmistä, ja astua askel taapäin varsinkin jos perheeltä tulee palautetta, joka vihjaa vähän siihen suuntaan että ei tarvitse ihan niin paljon “auttaa”. Että kyllä me saadaan ruoka pöytään useimmiten itse ja pyydetään jos tarvitaan apua.

Rajojen piirtämisen helpottamiseksi tässä 16 asiaa joita isovanhempien EI tulisi IKINÄ tehdä:

1. Unohtaa etiketti somekäyttäytymisessä: Vaikka osa isovanhemmista ei ole vielä ihan kartalla mitä tulee Facebookin ja Instagramin monimutkaisiin maailmoihin, toiset ovat näilläkin alustoilla kuin kala vedessä. Aina tulisi kuitenkin muistaa somen ykkössääntö: älä postaa sopimattomia/hävettäviä kuvia lapsenlapsista (tai aikuisista lapsista), älä kaappaa kaikkia postauksia ja muuta niitä keskusteluiksi, älä tee epämääräisiä postauksia joiden tarkoitus on syyllistää jälkeläisiäsi, äläkä todellakaan väkisin lähettele kaveripyyntöjä lapsenlapsille. Jos pari ensimmäistä kertaa pyyntöön ei vastata niin siihen ei vastata syystä.

Kuva Rawpixel,  ylin kuva Pablo Hermoso.

2. Puuttua vauvan nimeämiseen: Paitsi jos sitä erityisesti pyydetään. Lapsen nimeäminen on hyvin henkilökohtainen asia eikä tuoreita vanhempia kyllä yhtään kiinnosta jos sinulla oli kerran todella kiva naapuri nimeltään Leena, tai että Sirpa varasti aina sinun reseptisi ja katseli ukkiakin aina sillä silmällä.

3. Tehdä suuria lahjaostoksia kysymättä vanhemmilta: Oli kyse sitten autosta, trampoliinista, tai lastenvaunuista, ikinä ei tulisi ostaa mitään kallista kysymättä ensin asiasta lapsen vanhemmilta. Voi olla että vaikka Emmaljungat on sinun mielestäsi ihan parhaat, niin tuleva äiti suosii Bugabooita. Ja raskaushormonien kanssa painivan miniän reaktio voi olla kuulkaa ihan mitä tahansa.

4. Olettaa että vauvaa pääsee katsomaan synnärille: Juuri syntymän jälkeinen aika on ihan vaan perheen omaa aikaa. Jos sinua pyydetään katsomaan vauvaa ja äitiä sairaalaan, niin kiva, silloin toki voi mennä, mutta kaikki eivät halua anoppia tai äitiäkään todistamaan kun imetys ei meinaa onnistua ja vessassakaan ei voi käydä ilman työtä ja tuskaa, suihkusta puhumattakaan. Lisäksi monissa synnytyssairaaloissa on varsinkin flunssa-aikaan hyvin tiukat säännöt siitä kuka vauvaa saa käydä katsomassa, ja tästäkään ei sitten saa syyllistää äitiä.

Kuva Tim Bish.

5. Tuputtaa omia näkemyksiään: Ja uskomuksiaan. Sinun mielestäsi voi olla tärkeää että lapsi kastetaan kirkon jäseneksi, tai että kyllä ylioppilaaksi on pakko päästä, muuten on elämä pilalla. Mutta ehkä se ei ole lasten perheen näkemys. Annetaan kaikille rauha omiin elämänkatsomuksiin ja mielipiteisiin, ja kunnioitetaan toisten valintoja, vaikka ne eivät olisikaan linjassa omien kanssa.

6. “Unohtaa” kertoa asioita vanhemmille: Tai edes kysyä ensin. Kyllä nyppii oikeasti kun väsyneenä väännät tunnin perunamuusia ja makkaroita että edes joskus kelpaisi ruoka teinillekin, ja sitten saa kuulla että ei olekaan nälkä kun ukki käytti koulun jälkeen mäkkärillä.

7. Suosia yhtä tai osaa lapsista: Yleensä tätä ei itse edes huomaa, mutta jopa niinkin pieni asia kuin erilainen puhuttelutapa voi paljastaa kuka lapsenlapsista on mummin suosikki. Yritetään suhtautua kaikkiin lapsiin tasa-arvoisesti vaikka toinen olisikin tyttären lapsi ja toisella on äitinä ei niin kiva miniä. Myöskään lasten vertaaminen toiseen ei ole ollenkaan hyväksyttävää, vaikka toinen olisi huippu-urheilija ja toista ei kiinnosta yhtään liikkua. Kaikki me ollaan yksilöitä ja ihan yhtä tärkeitä.

8. Syyllistää vanhempia vauvan ruokkimisesta: Oli kyseessä sitten rintaruokittu vauva tai korvikkeella kasvatettu, tai jotain siltä väliltä. Tai veganismi vastaan sekanismi. Tämäkin on ihan täysin perheen oma asia. Pääasia että lapsi saa ruokaa ja äiti jaksaa.

9. Jättää erityisruokavaliot huomiotta: Yleensä siihen on ihan syynsä miksi lapsi on tietyllä erityisruokavaliolla. Oli syynä sitten allergiat, yliherkkyys, tai uskonto/elämänkatsomus, tämä on jälleen yksi seikka jossa on tärkeää noudattaa asetettuja ohjeita, usein jopa lapsen terveyden kannalta, eikä todellakaan ole isovanhempien tehtävä kyseenalaista tätä.

Kuva Joiarib Morales Uc.

10. Sääntöjen rikkominen salassa: Jos sääntöjä noudatetaan silloin kun äiti näkee, mutta rikotaan kun kukaan ei ole vahtimassa, vedetään matto vanhempien alta. Jos äiti kieltää kännykän loppuillaksi huonon käytöksen vuoksi niin ei todellakaan ole lapsen edun mukaista että ukki antaa sen takaisin kun vanhemman silmä välttää.

11. Puhua pahaa lapsen vanhemmista: Siis kun lapsi tai lapsenlapsi ei ole kuulemassa, niin toki voi tuulettaa niin paljon tunteita kuin tarvitsee, mutta vaikka oma tytär kävisi kuinka hermoille niin sitä ei voi vuodattaa lapsenlapsen niskaan. Äiti tai isä ovat lapselle tärkeimmät ihmiset maailmassa ja heidän mollaamisensa on vähintään hyvin hämmentävää, pahimmillaan traumaattista.

12. Syyllistää äitiä raskauskiloista: Painonhallinta synnytyksen jälkeen ei todellakaan ole helppoa, ja useimmiten ei edes lähelläkään tärkeysjärjestyksen kärkipäätä. Eikä kenenkään paino edes kuulu kenellekään muulle. Joten suu suppuun jos tuntuu että sieltä voisi päästä jotain kommenttia äidin ulkomuotoon liittyen.

13. Antaa lemmikkieläimiä lahjaksi: Kuulkaa kun lemmikit ovat eläviä eläimiä, joiden hoitamiseen pitää sitoutua, vuosiksi eteenpäin, ja joita ei tulisi ottaa hetken mielijohteesta. Jos neljäveelle antaa koiranpennun niin taitaa hoitaminen jäädä vanhempien vastuulle, ja jos tätä ei erityisesti ole pyydetty niin voi olla että vanhemmat eivät hihku riemusta tilanteessa.

14. Vaatia vierailuita juhlapyhinä: Jouluna ja pääsiäisenä stressaa kuulkaa muutenkin jo tarpeeksi, siinä ei kaivata kiukuttelevaa anoppia tuomaan lisää paineita. Jos kyläillään niin kyläillään, jos nyt ei onnistu niin sitten kyläillään toiste.

Kuva Lindy Baker.

15. Kyseenalaistaa vanhempia lapsen edessä: Vaikka olisit eri mieltä jostain asiasta lapsen vanhempien kanssa, pidä se omana tietonasi. He tekevät päätökset heidän perheessään ja sinun tulee noudattaa heidän sääntöjään. Sääntöjen kyseenalaistaminen ja niistä väitteleminen lasten nähden syö vanhempien arvovaltaa ja tekee hallaa perheelle. Jos olet kovin huolissasi jostain kasvatusmenetelmästä jota perheessä käytetään, ota asia puheeksi vanhempien kanssa, ei lasten nähden.

16. Vähätellä lapsen auktoriteettihahmoja: Voi olla että opettajan henkilökohtaiset syyt vaikuttivat tällä kertaa koulupäivän arviointiin, tai että näyttää että “hyvin” käyttäytynyttä oppilasta suosittiin tänään tietyissä tehtävissä, mutta todellisuudessa he kuitenkin tekevät työnsä parhaimpansa mukaan. Lapsenvahtien, opettajien tai tarhantätien/-setien mollaaminen opettaa lapselle että niin voi tehdä, ja se ei kyllä ole hyvä malli.

Perimmäinen viesti on se, että kunnioitetaan toisiamme aikuisina ihmisinä, ja vanhempina.

Kiitos Äiti. Arvostetaan kyllä apua, mutta sinä opetit minut pärjäämään, anna minun nyt näyttää että minä pärjään.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.