Isä suosii tyttöä ja hylkii poikaamme – mikä neuvoksi?
Toinen lapsistamme on pian neljä vuotias, ihana ja herkkä poika, joka kaipaa kovasti hellyyttä ja huomiota. Meillä on myös toinen lapsi, 2v tehopakkaus tyttö, samoja asioita vailla mutta jostain syystä lasten isä kokee hänet itselleen tärkeämmäksi. Tytöllä on tapana kiusata veljeään sotkemalla leikit, pihtaamalla yhdessä koottavan palapelin palaset tai hyppimällä tämän päällä sohvalla, mitä vaan, kunhan saa riidan aikaiseksi.
On todella raskasta seurata, kun lasten ollessa kotona isänsä kanssa tyttö saa tehdä ihan mitä haluaa ilman sääntöjä tai rajoitteita samalla, kun poika on parikin tuntia voinut itkeä äidin perään jonkun huoneen nurkassa ilman minkäänlaista yritystä lohduttaa tai helpottaa hänen oloaan toteamalla vain, että ”itki äitiään, minkä sille voi”.
Tilanne on kärjistynyt pojan ollessa kipeänä; isä muistaa lappaa tytölle sipsejä ja pyörittää tämän lempi ohjelmia sillä aikaa, kun poika saa makoilla kuumeessa, eikä isä ymmärrä antaa hänelle lääkettä helpottamaan oloa ilman erillistä kehoitusta. Isä puolustelee tätä sillä, että ”tyttö on ainakin hänen”, kun ovat niin samanlaisia. Poika on ihan yhtä paljon saman isän lapsi, siitä ei ole mitään epäilyksiä.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä, onko ainoa keino pitää toista lasta mukana töissä tai jäädä hänen kanssaan kotiin, vaikka isä on jo kotona, muttei molempia lapsia varten?
Nimimerkki: Sydänrikko
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 31 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Vastaus henkilölle Karma hoitaa.... Peruuta vastaus
31 vastausta artikkeliin “Isä suosii tyttöä ja hylkii poikaamme – mikä neuvoksi?”
Uusimmat artikkelit
Mieheni oli ja on edelleen lapsuuden perheessään ollut juurikin tälläinen ”toisarvoinen”, mitään mitä tekee tai sanoo ei oteta tosissaan, hänen saavutuksistaan ei olla ylpeitä ja esim siskolle järjestetty synttäreitä ja valmistujaisia mutta hänelle ei mitään. No nyt ollaan tilanteessa että sisko reilu 30v on tehnyt hyvin selväksi, että hänelle ei lapsia tule. Meillä mieheni kanssa on tyttö ja poika, joista nämä isovanhemmat olisivat kovin kiinnostuneita, mutta aivan ymmärrettävistä syistä mieheni ei ole kiinnostunut pitämään heitä mukana elämässämme, enkä kyllä minäkään kun jo reilu 10vuotta olen päässyt sivusta seuraamaan sitä järkyttävää eriarvoisuutta…. Jos tilanteessa mitään hyvää niin mieheni itse on isänä tasa-arvoinen ja rakastaa sekä huomioi molempia lapsiamme yhtä paljon.