Alkoholistivanhempien aiheuttamat ongelmat eivät lopu siinä vaiheessa, kun itse kasvaa aikuiseksi ja muuttaa pois kotoa. Eivätkä vielä silloinkaan, kun perustaa oman perheen.

Ongelmat eivät ole pelkästään omaan kehitykseen ja turvattomaan kasvuympäristöön liittyviä, vaan ne seuraavat vielä seuraavallekin sukupolvelle. Alkoholistiperheen lapsi voi joutua huolehtimaan vanhemmistaan samaan aikaan kuin omista lapsistaan, ja samalla omat lapset jäävät ilman turvallisia isovanhempia. Alkoholistiperheen aikuinen lapsi kertoo, miltä tuntuu kun huoli vanhemmista ei lopu ja lapset ikävöivät isovanhempiaan:

”Sitä ajatteli lapsena naiivisti, että elämä muuttuu paremmaksi kun tulee aikuiseksi, eikä enää välitä. Ei se mennytkään niin.

Huoli ja murheet eivät poistu koskaan, kun on alkoholistiperheen lapsi. Sitä pääsee vain laillisesti etsimään vanhempiaan lähiräkälöistä, kuskaamaan heitä ambulanssilla sairaalaan ja järjestelemään heidän asioitaan, kun eivät itse siihen kykene.

Sitä tuudittautui myös lievään helpotuksen, kun vanhemmat muuttivat toiselle paikkakunnalle. Eipähän enää tarvitse etsiä lähikuppiloidta tai törmätä lasten kanssa lähikaupassa kännissä olevaan vanhempaan. No nyt huoli on vielä suurempi, kun ei tiedä kuinka he voivat. Puhelimiin ei vastata, vatsatauti yllättää alkoholistivanhemman, kun sinne olisi tarkoitus mennä kylään. Et voi käydä tarkistamassa terveyttä tosta noin vain työpäivän jälkeen.

Lapsille joudut keksimään selityksiä, miksei tälläkään kertaa voitu mennä katsomaan rakkaita isovanhempia. Koet valtavan tuskan kun näet ikävän kyyneleet lasten silmissä. Yöllä tulee puhelu… Ambulanssikuskit eivät pääse sisälle. Itsellä on vara-avain yli sadan kilometrin päässä. Hyppää autoon, aja täysiä, itke matkalla ja mieti, miksi näin kävi juuri minun elämässäni. Rakkaat vanhemmat! Antakaa lasten olla lapsia, antakaa aikuisten lasten elää ilman tätä taakkaa ja lastenlasten viettää arvokasta aikaa kanssanne.

Nimim. Aikuinen alkoholistiperheen lapsi

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus alla olevalla lomakkeella. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Alkoholistin tytär Peruuta vastaus

7 vastausta artikkeliin “Huoli ei lopu: tällaista on olla aikuinen alkoholistiperheen lapsi”

  • Riitta sanoo:

    Miksi ihmeessä selitellä toisen käyttäytymistä? Edes omien vanhempien? Lapset kyllä näkee valheiden läpi -varmasti itsekin näit lapsena. Jätä vara-avain kukkaruukun alle porstuaan ja ala elää omaa elämääsi. Ei välejä katkaista tarvii mutta rajat täytyy tehdä siitä mikä on heidän oma vastuu ja mikä sinun.

  • Alkoholistin tytär sanoo:

    Tämä kuullosti niin tutulta! Valitettavasti tarina päättyi niin että oma rakas äitini löytyi lopulta kuolleena kun jätin yhden tarkistusreissun välistä. Elämä helpottui, huolet vähenivät, mutta kova ikävä jäi ja syyllisyys kaikista huudoista, joita hänelle syydin väsyneenä hänen retkahduksiinsa. Lapset ikävöivät vieläkin rakasta ja herkkää mummia, jolla vain oli sairaus nimeltä alkoholismi.

  • Mie vaan sanoo:

    Kuuleppas, kun sie et pysty millään hoitamaan ja huolehtimaan kaikesta, niin anna olla! Ei ole aikuisen lapsen, eikä minkään ikäisen, tehtävä hyysätä juoppoja vanhempiaan. Al-anoissa opetetaan ensimmäisenä, että elävät tulee kotiin ja kuolleista ilmotetaan!

    • Muori sanoo:

      Ei se mene noin.Sille ei voi mitään että huolehtii lapsena varsinkin juopuneista vanhemmistaan vaikka yleensä joutuu vielä vähättelyn kohteeksi.Kenellekään ei voi sanoa ettei kannata välittää kun välittää kuitenkin,on ainainen häpeän ja syyllisyyden tunne että ”olenko minä syyyllinen”vanhemoien tai isovanhempien juomiseen.Oman äitini ja isäpuoleni lopettivat juomisen kun vanhin lapsistani kysyi joskun suoraan heiltä etteivätkö mummu ja vaari tykkää heistä lainkaan kun juovat viinaa vain eivätkä halua olla heidän kanssaan.Äiti alkoi itkemään ja kaatoi lasinsa viemäriin,vaarikin jonkun viikon päästä kun sairastui kaiken lisäksi.Itsellä ei ollut kovin suuri luotto mutta lapseni ja lapsenlapsenikin vielä saivat viettää vanhempieni kanssa mukavia aikoja vielä monta vuotta.
      Oma biologinen isäni oli täys alkoholisti.
      Minulle on itselleni jäänyt suuriri inho viinaa ja juopuneita kohtaan,en käytä alkoholia eikä miehenikään onneksi juo.

    • Pullon tytär sanoo:

      Ei mene noin. Sille ei voi mitään että jo lapsena alkaa huolehtia. Sille ei voi mitään, että huolehtiminen jatkuu, vaikka minulla on oma perhe ja asun yli sadan kilometrin päässä. En voi vieläkään olla huolehtimatra tai luottaa äitiini, vaikka hän on kertomansa mukaan ollut selvin päin vuosia. Vuosikymmeniä sisälläni asunut viinankatkuinen mörkö ei häviä noin vaan. Se ei päästä otteestaan, se on jättänyt jälkensä syvälle sisimpääni lähtemättömästi. Viina-mörkö on muuttanut minua hajottamalla pitstaleiksi sen, joka ehkä olisin, jos Se ei olisi pesiytynyt juuri meidän kotiimme. Ei Se päästä irti koskaan. Se on osa minua: mennettä ja nykyisyyttä. Se on tuhonnut ison palan minua ha ehkä siksi olen tällainen kuin olen. Kiusattu, alistettu, yksinäinen, introvertti, ahdistunut, masentunut, liian kiltti ja paljon muuta mitä en haluaisi olla. En valinnut osaani, en halunnut olla tyttö, joka huolehtii vanhemmistaan jo 3-vuotiaana. Minulta ei kysytty. En voi sille mitään.

      • Irrottautunut sanoo:

        Kyllä voit. Hae apua ja ota elämäsi itsellesi. Voin luvata, että oikeanlaisen avun ja tuen turvin on mahdollista irrottautua alkoholistien vaikutuspiiristä. Helppoa se ei ole, koska siinä joutuu ottamaan vastuun ensisijaisesti itsestään eikä muista. Vuosikausia muiden elämää eläneenä voi olla alkuun vaikea edes ymmärtää kuka todella itse on.
        Ammattiauttajat, alkoholistien läheisille suunnatut hoito-ohjelmat, vertaistuki, kirjallisuus, vaihtoehtoja on.
        Kerron tämän kaikella rakkaudella ja omakohtaisella kokemuksella. Elämä vapaana taakasta on todellakin vapaata, ja mahdollista.

      • Eevi sanoo:

        Et ole se mitä sinulle on taphtunut, et ole vanhempiesi syntien hyvittäjä, älä kanna menneisyyttä taakkana vaan anna sen olla jotain minkä ylitse kävelit.
        Määrittelet nyt itse oman arvosi ja sen kuka olet.
        Vihollistasi pelottavin olet sinä itse, älä uskottele että vanhempiesi sairaus on tehnyt sinusta jotain. Olet väärässä, et ole hävinnyt vielä mitään muuta kuin eilisen.
        Nyt on aikasi taistella koska sinulla on vielä huominen. Olet arvokas kaunis ihminen, anna itsellesi sen mukainen elämä. Se on lähempänä kuin uskot.

        Sanele sinä nyt ehdot millä vanhempasi saavat pitää sinut. On heidän aika laittaa asiat oikein, jos he eivät tee elämässään hyviä valintoja se on heidän tragediansa ja sinä et ole siihen mitenkään syyllinen.

        Onnea huomiseen, olkoon se kaikkea mitä toivot sinulle ja perheellesi