Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Turun Kaupunginteatteri.

Ei ole helppoa tuoda massiivista maailmanlaajuiseen klassikkomaineeseen noussutta tarinaa teatterilavalle, mutta Turun Kaupunginteatteri onnistuu yli korkeimpien odotusten. Yhdessä Turun AMK:n Taideakatemian sirkuskoulutuksen kanssa toteutettu fantasiaesitys Hobitti on elämys kaikille aisteille!

Vuonna 2018 käynnistynyt projekti on ollut seikkailu jo tuotannossa, sisältäen kuukausia suunnitteluja, hiomista ja valmisteluja, ja marraskuussa 2021 ensi-iltansa saanut esitys on vuosien ahertamisen arvoinen. Tällaiseen suurteoksen ikimuistoiseen toteutukseen ei törmää teatterilavoilla kovin usein ja Hobittia kannattaa tulla katsomaan pidemmänkin matkan takaa. Tarinaa, sirkustaidetta ja erikoistehosteita yhdistävä suurteos todella on vaikka puolen Suomen pituisen retken (tai matkan Konnusta Lohikäärmevuorelle) arvoinen.

Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Hobitti pohjautuu J.R.R. Tolkienin kirjaan Hobitti eli sinne ja takaisin, jonka englanninkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1937. Tarina kertoo myös Taru Sormusten Herrasta -saagassa esiintyvän Bilbo Reppulin ensimmäisen seikkailusta. Hobitin, joka ei todellakaan ole kiinnostunut minkäänlaisista seikkailuista, mutta jostain syystä kuitenkin ajautuu kääpiö-klaanin ja Gandalf-velhon seuraan hankkimaan kääpiöiden varastetun omaisuuden takaisin hirmuiselta lohikäärme Smaugilta. Sinne ja takaisin on pitkä matka, ja seurue ei välty vaikeuksilta reissun aikana. Seikkailun varrelta löytyy vuorenpeikkoja (Tom, Bertti ja Viljami), örkkejä, haltioita, jättiläishämähäkkejä ja tietenkin se laulujen ja legendojen mahtisormus.

Kuvassa Bilbo Reppuli (Teemu Aromaa). Kuva Otto-Ville Väätäinen

Tarinan Turun Kaupunginteatterin lavalle on dramatisoinut Sami Keski-Vähälä ja sen ohjaa Mikko Kouki. Lavastussuunnittelija Teemu Loikas vie työryhmänsä kanssa yleisön taidokkaasti Keski-Maan eri kolkkiin ja yhteistyö Turun Taideakatemian sirkuslinjan kanssa näkyy ja tuntuu. Vuoren sisäisten örkkien tulitaide rumpujen hakatessa rytmiä saa kylmät väreet nousemaan pitkin selkäpiitä, ja siinä vaiheessa kun ensemble sytyttää taidokkaasti rakennetut lavasteet tuleen, jännittää kokeneempaakin katsojaa ihan vähäsen. Tai vähän enemmänkin.

Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Korvia ja silmiä hivelevän esityksen lisäksi Hobitin voi myös maistaa. Teatterin yleisölämpiöstä löytyy ennen esityksen alkua ja väliajalla Hobitti-teemaleivos, gluteenittomista raaka-aineista valmistettu laktoositon mansikka-brownie, jota koristaa kultainen Smaugin silmä.

Esityksen roolituksessa on tehty upea työ. Teemu Aromaa on Bilbo Reppuli päästä karvaisiin varpaisiin ja eläytyy rauhallista elämää kaipaavan hobitin nimirooliin täydellisesti. Ulkoasu, maneerit ja fyysinen komiikka osuvat naulan kantaan lyönti toisensa jälkeen. Bilbo varastaa sormuksen ja arkkikiven lisäksi huomion läpi esityksen: katse hakeutuu Bilboon ja Bilbon reaktioihin vaikka lavalla riehuisi örkkejä heittelevä karhu.

Myös Klonkun roolissa loistava Miska Kaukonen ansaitsee aplodit. Kirjojen ja elokuvien Klonkku herää lavalla henkiin ja vangitsee katsojan hetki hetkeltä tiukemmin nihkeään, epämiellyttävään syleilyynsä.

Äiti-ihmiselle tarinan henkilöistä löytyy yhteyksiä melkein kaikkiin perheenjäseniin. Klonkku on taapero, jonka mieliala muuttuu sekunneissa, joka vilistää ympäri näyttämöä, mutisee itsekseen ja antaa asioille omat kirjaimellisemmat nimityksensä. Itse on Ihanuus, herkku (tässä tapauksessa kai Bilbo) on Nam Nam, ja maailman tärkein esine on tietysti Aarre, jonka kadotessa vedetään itkupotkuraivarit.

Kääpiö Dwalinia on yhtä vaikea herättää vaarallisesta ikiunesta kuin teiniä kouluaamuna, koko kääpiölauma keskittyy myös ruokaan ja ruoan puutteesta valittamiseen yhtä paljon kuin keskivertojälkikasvu. Gandalf-velho onnistuu kuitenkin jämäkällä ärähdyksellä vaimentamaan nurinan kuin nurinan, ja paimentaa seuruetta äitimäisellä lahjakkuudella läpi näytelmän.

Kuvassa vasemmalt: Thorin Tammikilpenä Stefan Karlsson, Gloinina Antti Kyllönen, Dwalinina Marko Pekkarinen, Gandalfina Mika Kujala, Bilbo Reppulina Teemu Aromaa, Filinä Ulla Reinikainen ja Kilinä Minna Hämäläinen. Kuva Otto-Ville Väätäinen

Esityksen jälkeen tekee mieli kävellä lähimpään kirjakauppaan etsimään Hobittia, ja sen jälkeen kotiin kaivamaan elokuvatrilogian DVD:t naftaliinista. Kenen tulisi nähdä Hobitti? Fantasian ystävien, Tolkienin fanien, elämyksiä etsivien, nuorison, aikuisten, senioreiden. Ihan kaikkien. Hobitti antaa jotain jokaiselle, eikä tätä ainutlaatuista elämystä kannata missata.

Hobitin näytökset jatkuvat läpi kevään ja syksyn Turun Kaupunginteatterissa, ja erityisesti kannattaa huomioida, että tänä vuonna syyskausi alkaa jo elokuussa! Syyskauden poikkeuksellista alkamisajankohtaa juhlistaaksemme, Huono Äiti arpoo yhdelle onnekkaalle kaksi lippua Hobitin valittuun elokuun esitykseen! Kerro meille kommenteissa kuka ansaitsee lähteä mukaasi ikimuistoiselle seikkailulle, ja olet mukana Hobitin lippujen arvonnassa!

Huono Äiti arpoo kaikkien Huonon Äidin kanavilla arvontaan osallistuneiden kesken yhdelle kaksi lippua Hobitti -esityksen valittuun elokuun näytökseen. Arvontaan ehtii osallistua 3.4.2022 asti, ja voittajaan ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. EDIT! Arvonta on arvottu ja voittajaan ollaan oltu yhteydessä. Arvontaan osallistuneet kommentit yhteystietoineen on poistettu. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia