Huono Äiti sai avautumisen:

Onko minulla maailman ainoa mies, joka ei siivoa? Miksi hän ei siivoa? Nalkutanko liikaa? Olenko liian vaativa?Yli kymmenen vuotta sitten asuimme mieheni kanssa kaksistaan. Meillä oli kaksi koiraa ja kissa. Mieheni oli muutaman vuoden ehtinyt asua talossaan yksin ja silloin hoitanut siivoukset kohtuullisesti. Hän siis osaa siivota. Muutettuani tähän kotiimme otin, asiaa yhtään pidemmälle ajattelematta, vastuulleni siivoamisen kokonaan. Tai näin jälkeenpäin mietittynä mieshän luovutti siivouksen minulle. Hän ei vaivautunut edes imuroimaan, pöytien pyyhkimisestä puhumattakaan! Hän ei siivonnut omia jälkiään, ei yhteisiä sotkuja, ei mitään. Valmistettuaan ruuan hän kauniisti mainitsi, että minähän voisin siivota jäljet, kun hän kerran valmisti meille aterian. Minä tykkäsin touhuta kotona. Mies teki pitkiä työpäiviä ja minulla oli ylimääräistä aikaa. Mikäs siinä siivotessa…

Mikä tilanne meillä on nykyään? Perheeseemme kuuluu kolme pientä lasta, muutama lemmikki, minä ja mieheni. Kuka meillä siivoaa? Minä ja lapset sen mitä ikätasoltaan pystyvät. Mieheni ei edelleenkään siivoa.

Ensimmäisen lapsemme synnyttyä miehen syynä oli se, että hän käy töissä ja minä olen lapsen kanssa kotona, voin siis toimia yleisenä kodin hengettärenä hoitaen niin kodin, ruuan kuin lapsenkin. Kun itse palasin takaisin työelämään, mies keksi uuden syyn: hän tekee yrittäjänä pidempiä työpäiviä ja tienaa myös minua paremmin, minulla siis on aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa sekä koti että lapset. Onhan tässä toki totuus, mies tekee pitkiä päiviä, jokaisena päivänä viikossa ja myös tienaa minun vähäpätöistä palkkaani enemmän. Toisen lapsen aikana tilanne ei muuttunut mihinkään, minä edelleen hoidin kaiken kotona ja väsyin tämän taakan alle. Vaikeimpina päivinä mies tuli kesken työpäivän (kiukkuisena) muutamaksi tunniksi hoitamaan lapsia, jotta sain levätä. Kolmas lapsemme on nyt pieni taapero, joka vasta opettelee saako kaikki hyllyt ja laatikot tyhjentää lattialle. Minä rakastan lapsiani, haluaisin vielä neljännen, mutta minä en enää jaksa. En jaksa hoitaa yksin kaikkea.

Tänään mieheni taas jälleen kerran valitti, etten siivoa kotona tarpeeksi. Myönnän että meidän koti on todella sotkuinen. On koirankarvaa ja hiekkaa lattialla – vaikka imuroin joka päivä. Lapset unohtavat välillä viedä lautaset tiskikoneeseen ja ruokapöytä täyttyy astioista, ennen kuin minä huomaan ja siivoan. Taapero harjoittelee itsenäitä syömistä ja ruokailutila on monta kertaa päivässä sen näköinen. Taaperon lelut lojuvat lattialla, siivoan ne vasta illalla. Kysyin tänään mieheltäni, miksi hän ei voisi välillä myös auttaa siivoamisessa? Tällä kertaa mies vastasi, ettei hän edes sotke meillä! Ei siis tarvitse siivota, kun ei sotkeakaan! Totta, mies tekee edelleen pitkiä työpäiviä, eikä syö kotona kuin iltapalan. Suurin osa hänen päivästään kuluu työpaikalla. Meillä on kuitenkin kolme yhteistä lasta, miksi heidän jälkiensä siivoaminen on vain minun hommani? Miksi ruuanlaitto on ollut viimeiset seitsemän vuotta vain minun vastuullani? Miksi minä olen ainoa, joka tekee ruokaa meidän yhteisille lapsillemme? Miksi mieheni ei tee meillä mitään? Hän ei vaihda edes vessapaperirullaa uuteen, ei laita astioitaan tiskikoneeseen (tiskialtaaseen kylläkin), ei pese pyykkiä (ei edes niitä omia vaatteitaan), ei vie roskia, ei lenkitä edes omaa koiraansa. Nurmikon hän on tänä kesänä leikannut noin kolme kertaa.
Jos mieheltä kysytään, niin vastaus on siinä, että hänen työpäivänsä ovat pitkiä ja hän tienaa hyvin. Niin ja hänhän ei omien sanojensa mukaan edes sotke meillä!

Olenko huono vaimo? En ilmeisesti sovi yrittäjän puolisoksi. Tiedän että on olemassa äitejä, jotka hoitavat kodin, lapset, työn ja hellivät siinä sivussa miehensä piloille. Nipotanko turhaan? Tuntuuko minusta ihan turhaan siltä, kuin olisin yksinhuoltaja?
Niin ja siitä miehen tienaamasta rahamäärästä, miksi käyttää sitä tekosyynä, kun lapset eivät siitä kuitenkaan mitenkään hyödy. Minä maksan omista rahoistani lasten ruuat ja vaatteet, sekä oman (ja lasten) osuuteni asumisen kuluista. Lasten harrastusmaksut ja sähkölaskut sentään laitetaan puoliksi. Miksi minusta tuntuu siltä kuin eläisin 50-luvulla? Olemme mieheni kanssa sentään molemmat alle 40-vuotiaita, mutta välillä tuntuu siltä kuin joku olisi lähettänyt meidän perheemme aikakoneella historiaan.

Nimim. Tuhkimon ruuhkavuodet

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Tara Peruuta vastaus

20 vastausta artikkeliin “Hampaat putoaa ennen suusta kuin meillä mies siivoaa”

  • Pirjo sanoo:

    Kun meillä mies syötti samankaltaista tarinaa, miten hänen ei tarvitse siivota kun ei sotkekaan, käskin hänen katsoa sängyn alle ja kysyin, kuka on ripotellut nuo tomut sängyn alle. Seuraavaksi lakkasin kylmän viileäati pesemästä hänen pyykki sä. Soitti sitten kerran kiukkuisen puhelun minulle töihin, että hänellä ei ole puhtaita alushousuja. Pidin hänelle sellaisen ripityksen, että sen jälkeen pesi oman pyykkinsä.

    Taistele!

  • Pirjo sanoo:

    Järkyttävä hyväksikäyttäväukko!! Ja sinä kysyt ensimmäiseksi, oletko huono vaimo ja mitä teet väärin!!

    Lakkaa olemasta kynnysmatto. Tilanteen on muututtava. Miten?

  • Väsynyt äiti sanoo:

    Olen aivan kypsä. Ei kiinnosta miestä siivous ei. Tuntuu kuin asuisin yksin isossa omakotitalossa. Pesen pyykit, teen ruuat, käyn kaupassa, imuroin,jota mies on tehnyt tasan 2 kertaa 16v aikana. Joo hänen laskelmien remontointi kattaa kaiken kotityön hänen osaltaan. Mutta kun muutenkin kaikki jää mulle. Riitaa kotitöistä on joka päivä. Joo jos asuisin yksin lasten kanssa se olisi fine. Oon varmaan vaan tyhmä kun en ymmärrä että mun vaan pitää tehdä kaikki, kaiken oman työn tuoman rasitteenkin lisäksi.

  • Eronnut sanoo:

    Elin tuollaisessa liitossa vuosikausia ja jossain vaiheessa tuli tilanne, että vaikka mies olikin kotona työttömänä, hoidin silti kaikki kotityöt, lapset, niin päiväkotiin viennin, haut kuin harrastuksetkin ja kävin töissä. En enää, mikään ei muuttunut käytännössä mun elämässä huonommaksi, helpommaksi vain.

  • Meille perhe on yhteinen yritys sanoo:

    Jos eläisit 1950-luvulla, et maksaisi omista rahoistasi perheen ja lasten kuluja. Vaikea käsittää, että joku suostuu tuollaiseen elämään.

  • puoliso hoidettavana sanoo:

    Voi kun toi olisikin ongelmista pienin,mies ei tee mitään,ei yhtään mitään,kun ei pysty eikä voi! aivoinfarkti,epilepsia,halvaus ja monet muut perussairaudet eivät mahdollista minkään tekemistä,minä hoidan kaiken,aivan kaiken ja häntäkin vielä omaishoitajana 24/7 tuo 7on aika jonka pyrin nukkumaan,jos mahdollista,
    lapset tai puolison lapset edellisestä liitosta,eivät auta missään pätkääkään,vaikka pyydän,enää en edes pyydä!
    voisiko hankkia siivousapua kotitalousvähennyksellä,tämä kirjoittaja joka avasi keskustelun?

  • Janika sanoo:

    Kinkkinen tilanne, ei voi muuta sanoa. Ent mikä miehillä siinä siivoamisessa on niin vaikeaa? Meillä myös mies siivoaa todella vähän ja hän kyllä harmittelee sitä ihan ääneen. Jotenkin miehet eivät vaan osaa tarttua toimeen. Itse olen vuosikaudet siivonnut lasten keskeltä sen mitä pystyy, mieheni ei tähän kykene. Me olemme välillä miettineet ammattisiivoojan palkkaamista, ehkä sekin olisi teidän ratkaisu? Riitely asiasta ei auta yhtään. Enemmän auttaa se jos kerrot olevasi tosi väsynyt siivoamiseen yksin. Minulla on todella ihana mies mutta juuri tämä siivoamattomuus on hänen huono puolensa. Minusta ero ei ole ratkaisu tähän ongelmaan. Kaikki eivät vaan osaa siivota. Silloin hankitaan apua siihen jos ei itsellä tapahdu.

  • Pirttiorja 2.0 sanoo:

    Olin juuri avautumassa tänne samasta aiheesta, mutta kerkesit ensin! Niin raivostuttavaa! Aivan kaikki ajatukset täsmää sinun kanssa. Meillä on onneksi rahapuoli eritavalla. Saan itse lähes aina rahaa kun pyydän kustannuksiin eli sen puolesta tilanne on reilu. En katselisi tätä touhua päivääkään jos ei taloudellisesti tulla vastaan, koska ei miehenikään katselisi tätä tilannetta jos asetelma olisi päinvastoin. Tämä järjestely ei minun eläkettä kerrytä ja mahdollisen eron sattuessa olen pulassa. Oma työura kärsii. Vaikka kotiäitiydestä jopa nautin, niin en nauti siitä että minun työtäni ei kunnioiteta. En minäkään mene mieheni työpaikalle sotkemaan. Kaikki myötätunto sinulle.

    • Mietin vaan sanoo:

      Miksi sinun pitää *pyytää* rahaa? Eikö yhteinen tili olisi tuossa tilanteessa oikeudenmukaisempi.

  • Äiti sanoo:

    En odottanut, että mies siivoaisi, kun hän teki pitkää päivää raakaassa työssä. Meillä oli kaikki yhteistä. Myös 3 lasta, jotka olivat pieniä parin vuoden ikäeroilla..oli raskaita vuosia pienten lasten kanssa. Välillä olin töissä, mutta tein lyhempää työpäivää osittaisella hoitovapaalla. Osan ajasta en ollut kodin ulkopuolella töissä. Tämä toimi meillä. Oli välillä sotkuista, mutta ei mies siitä valittanut. Koin itse tekeväni työtä yhteisen hyvän eteen. Nyt lapset on jo aikuisia ja olen leski. Tuo aika oli onnellista, kun sitä nyt taaksepäin muistelee.

  • Sini sanoo:

    Ihmettelen naisia, jotka hyysäävät miesvauvoja. Mitä ihmettä tuollaisesta suhteesta saa? Jos tiukka keskustelu asioiden muuttamisesta ei auta, miettisin kirjoittajana vakavasti, haluaako toimia koko elämänsä jonkun piikana.

  • Elämä voittaa sanoo:

    Omalla kohdallani minun ansaitsemani rahat oli perheelle ja miehen ansaitsemat rahat hänelle. Minä kävin töissä, hoidin kodin ja lapset. Mies vapaa-aikanaan lähinnä vain pelasi tietokoneella. Hän tuhlasi kaiken ’ylimääräisen’ rahan roskaan. Otin eron. Minun on nyt hyvä ja lapset on jo aikuisia.

    Mies ei herää Ruususen unestaan ennen kuin otat eron.

  • Omppu sanoo:

    Jätä ne miehen pienetkin sotkut siivoamatta, pyykit pesemättä. Kyllä se kohta huomaa kun ei puhtaita kalsareita ole, sit sanot vaan että sori en minä niitä ole liannut niin miksi pesisinkään aivan kuten sinäkään et siivoa tai pese muiden sotkuja. Ja jos mies kerran niin hyvin tienaa eikä halua osallistua kotitöihin niin maksakoon sitten siivoojan.

  • Samatäällä sanoo:

    Jätät miehen jäljet siivoamatta ja pyykit pesemättä. Toimii. 🙂

  • Kotityö kaikille sanoo:

    Ehkäpä mies voisi isoista rahoista palkata siivoajan, siitä saa kotitalousvähennyksenkin…

    Meillä mies tekee enemmän mitä minä, minulla epäsäännöllinen kolmivuorotyö niin miehen on pakko ollut ottaa osansa niin pyykinpesuun, tiskaukseen, kokkaukseen kuin lasten hoitoon. Nyt kun lapset lähestyy murrosikää he myös auttavat paljon, varsinkin pojat kun ovat sen mallin isältään saaneet. Ota sinäkin lapset mukaan, se ei heti nopeuta, auta tai tehosta mutta ajan kanssa kyllä.

    Me joskus, lasten ollessa pieniä, tehtiin ”siivoushaasteita” eli valittiin tietty määrä (esim arpakuutiolla heittämällä) musiikkikappaleita ja kaikki siivosi sen ajan kun musiikki soi (ai että niitä kertoja kun piti keksiä mahdollisimman pitkään kestävä yksi biisi!) ja sitten sai esim mehujään/mehua ja suoritusmerkinnän, kun kaikilla lapsilla oli 10 merkkiä mention hoploppiin tms palkinnoksi.

  • Kolmen pojan äiti sanoo:

    Erotessa isän olisi pakko maksaa elarit. Pienituloisena saattaisit saada tukia ja omaisuuskin menisi puoliksi. En katseli tuollaista.

    Sinä mahdollistat hänen yrittäjyytensä, joten niistä tienatuista varoista pitää hyötyä koko perheen.

    Yksi kikka voisi myös olla, että lopetat esim siivoamisen kokonaan vähäksi aikaa, jos kerta on sotkuista, niin näkisipä kuinka sotkuista on jos et siivoa. Miehen vaatteita ei tarvitse pestä, eikä myöskään tehdä hänelle ruokaa. Eihän hän maksa kotitöistä.

  • Tara sanoo:

    Siis lapset etkä sinä, siitä isän tienaamisesta ette hyödy mitenkään 😒 Jos mies sanoo noin, ymmärtäisin jos hän olisi se joka tuo kaiken rahan perheeseen. Maksaisi siis ruuat, laskut, harrastukset ym
    Eiköhän olisi vähän enemmänkin keskustelun aihetta tässä perheessä?

  • Kokenut saman eikä enää ikinä! sanoo:

    Eipä tuossa auta kun erota niin saat sitten edes jokatoisen viikonlopun levätä.