Haluton vaimo paljastaa todellisen syyn siihen, miksi seksi ei maistu
”Seksuaalisesti haluton osapuoli on suhteen hirviö. Hän on pihtari. Pohjasakkaa.
Hän on huijannut toisen suhteeseen lupaamalla, että kyseessä olisi sellainen parisuhde, jossa on seksiä. Hän pakottaa toisen elämään ilman seksiä. Hän saa toisen tuntemaan itsensä epähaluttavaksi, arvottomaksi, rumaksi ja epämiellyttäväksi. Hän riistää puolisoltaan mahdollisuuden nautintoon, yhteyteen, tarpeiden tyydytykseen ja itsetunnon kohotukseen.
Hän on kuin ihminen joka leipoisi toiselle pullaa, mutta antaisi sitten vain haistaa sitä, maistaa ei saisi. Näin sanoo ihan asiantuntija.
Pihtaaminen tuomitaan kovin sanoin. Mutta harvemmin mietitään, miksi haluton osapuoli ei halua seksiä. Jos mietitään, puhutaan traumoista, itsetuntemuksen puutteesta, vaikeudesta heittäytyä. Stressistä, väsymyksestä. Käsketään terapiaan, korjaamaan ruokavalio, harjoittamaan mindfullnesia.
Seksiä haluava osapuoli nähdään uhrina. Syyttömänä uhrina, joka kärsii haluttoman mielivallasta. Vallankäytöstä. Pihtaamisesta.
Näinkö se tosiaan menee? Minä kerron yhden tarinan.
Taustaksi kerron että en koskaan kieltäytynyt seksistä muutamaa viikkoa kauempaa. En vaiennut ongelmista, vaan sanoin ne ääneen. Terapiassakin käytiin. Silti kesti kauan että ymmärsin ettei suhteemme ollut normaali ja erosin.
Mies ei ilmaissut kiinnostusta minua kohtaan muulloin, kuin halutessaan seksiä. Hän ei kysellyt elämästäni tai ajatuksistani.
Mies ei koskettanut minua muulloin kuin halutessaan seksiä. Ei silittelyjä, ei suukkoja, ei halauksia.
Mies ajatteli tavallisten, päivittäisten kotitöiden olevan maksu seksistä. ”En halua siivota kun et sinä kuitenkaan anna vaikka siivoan”, hän selitti.
Mies ei tehnyt mitään romanttisia eleitä. En saanut lahjoja edes juhlapäivinä. En saanut kukkia. En saanut kivoja tekstareita. En saanut keittiönpöydälle jätettyä muistilappua johon on piirretty sydän.
Mies ei puhunut kauniisti minusta. Harrastukseni ja kiinnostuksen kohteeni olivat typeriä. Kävelin oudosti. Minulla oli vääränlainen kampaus ja naamassakin vikaa. Olin liian lihava (vaikka olin niin hoikka, että olin hädin tuskin normaalipainon puolella).
Mies ei oppinut yli kymmenen vuoden aikana millaisesta seksistä pidän tai mistä asioista nautin. Sanoin toiveeni ääneen ja ohjasin käsin, mutta sillä ei ollut vaikutusta.
Miehellä ei ollut kokeilunhalua tai kiinnostusta kehittää seksielämää. Seksi oli suorittamista ilman leikkiä ja huumoria. Sängyssä mies päivitteli useammankin kerran, että ei keksi mitään, mitä tehdä minulle.
Mies ei yhtä ainutta kertaa yrittänyt vietellä minua. Ei romanttista illallista, hierontaöljyä, yhteistä kylpyä, ei mitään.
Mies ei huolehtinut hygieniastaan. Hän peseytyi keskimääräistä harvemmin eikä oikein vaihtanut vaatteitakaan. Hän myös käytti samoja kulahtaneita ja rikkinäisiä vaatteita vuosi toisensa perään.
Mies kiristi seksillä. Jos en ”antanut” hän purki turhautumisensa lapsiin. Viikonloppuaamut alkoivat sillä, että mies huusi lapsille jos en suostunut harrastamaan seksiä.
Mies ei pystynyt puhumaan seksielämämme ongelmista. Jos jompikumpi otti ne esiin, keskustelu loppui lyhyeen, kun minun mielipiteeni olivat miehen mielestä suuttumista.
Mies syyllisti minua haluttomuudesta. Hänessä ei voinut olla mitään vikaa, aivan kaikki vika oli minussa.
Mies painosti seksiin. Loma, ilta, viikonloppu ja joulu olivat pilalla jos hän ei saanut seksiä. Millään muulla ei ollut väliä, jos seksi puuttui, kaikki oli pilalla.
Mies valitti seksin puutteesta yhteisille kavereillemme. Terapeutille hän valitteli, että minulle ei riitä mikään vaan vaadin mahdottomia.
Mies ei ottanut vointiani huomioon. Miehen mielestä minulla oli liian usein kuukautiset, varmasti valehtelin. Vaikka olisin ollut kuumeessa, en miehen mielestä ollut oikeasti sairas, käytin sitä vain tekosyynä seksistä kieltäytymiseen. Stressi, väsymys, todella aikainen herätys, mikään ei ollut riittävä syy vaan jokainen näistä oli miehen mielestä pelkkää kiusantekoa.
Minusta ei ollut mikään ihme, että en halunnut seksiä. Onko sinusta?”
Nimim. ”Pihtari”
Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Ylin kuva Charles DeLuvio
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 251 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Minusta tuntuu, että pahin seksihalujen tappaja on mies, jonka mielestä ei ole seksiä ilman penetraatiota. Jos tähän totaaliseen mielikuvituksettomuuteen liittyy se, että kaikki antautuminen läheisyyteen on miehen mielestä seksihalun ilmausta, ei ole ihme, että seksihalu kuolee.
Tutkimusten mukaan suuri osa naisista ei saa orgasmia yhdynnässä, silti se on lukuisille miehille ainoaa ”oikeaa” seksiä. Eikä auta mitään, jos nainen koettaa kertoa, että haluaisi edes joskus läheisyyttä, jonka ei tarvitse ”johtaa mihinkään”, tai seksiä ilman yhdyntäpakkoa.
Automaattiodotukset ahdistavat, eivät kiihota. Ja miten mies voi edes haluta seksiä, kun on selvää, ettei tilanne ole naisesta kiihottava?
Minä olin pitkälti yli 30 ennen kuin tapasin miehen kenen kanssa nautin seksistä.
Sitä ennen seksi ei kiinnostanut minua, en koskaan tullut ja useimmiten en edes kiihoittunut.
Osa kumppaneistani yritti, mutta suurinta osaa kiinnosti vain se mitä saatoin heidän hyväkseen tehdä.
Minulla ei ollut minkäänlaista tunnelatausta seksiin, se oli täysin merkityksetöntä. Kokeilin mikä miestä mielytti ja opettelin täyttämään miehen toiveet, olin kuitenkin aina tyytymätön suhteessa, eikä suurta rakastumista tapahtunut puoleltani yhdessäkään suhteessa kun iso osa suhdetta oli vain yksipuolista näytelmää.
Saatoin kääntää selkäni ja jättää miehen ilman minkäänlaisia sydänsuruja. Suljin oven perässäni eikä minua kiinnostanut toisen surkuttelu, olinhan jo antanut hänelle ihan tarpeeksi.
Sitten tapasin nykyisen mieheni. Hänelle minä olen seksin keskipiste, vaikka hän ei ole romantikko hän osaa vietellä kyllä minut. Ja minäkin haluan nykyään itseni vuoksi ja teen aloitteen.
Seksi on jännittävää, intohimoista ja uutta vaikka en joka kerta tulisikaan. Minut nähdään ja hän haluaa yhtälailla minun saavan kuin itsensäkkin. Olemme olleet yhdessä 7vuotta.
Emme harrasta seksiä enää päivittäin mutta ajattelen seksiä hänen kanssaan päivittäin kyllä.
Miehesi ei ollut sinulle oikea, kun tapaat ihmisen jonka kanssa kemiat kohtaavat tiedät sen kyllä.
Ainoa mikä minua kaduttaa on
se että edes lähdin suhteisiin missä seksi ei ollut tyydyttävää, olisi pitänyt sanoa ei kiitos.
Kommenteista käy todella hyvin ilmi vallalla oleva asenne, että pihtari on suurin rikollinen joka avioliitossa voi elää. Edes pettäjä ei ole yhtä paha, toki pettäminen johtuu siitä pihtaamisesta, joten uhrihan se pettäjä on. Syytetään vielä että pihtari ei tee itse riittävästi aloitteita, hah, yritäpä tehdä jossain välissä aloite kun toinen vonkaa koko ajan, haukut siitä vaan saa kun ei kelvannut seksi silloin kun vonkaaja sitä pyysi ja kostoksi vielä ilmoittaa ettei nyt käy. Aika monelle hellyys ja läheisyys näyttää olevan vain pelkkää seksiä. Maksulliset on pelkkää seksiä varten, hellyys kuuluu parisuhteeseen.
Turhaan kituutin vinkujan kanssa vuosia, nyt asiat paljon paremmin.
Annoitko naisena ikinä itse? Teitkö aloitetta ja sanoit että nyt panettaa? Kerroitko vain syitä omasta versiostasi? Mieskin haluaa että nainen on aloitteellinen. Hetken sitä jaksaa yrittää ja lopulta häviää mielenkiinto muuhunkuin perus tyhjennykseen. Siinä sitä voi molemmat miettiä syitä. Onko uusi suhde jo ja ihana mies? Alkuhuuma häviää joka suhteessa, minä ainakin miehenä haluaisin väsyneenä perusseksiä arkisin ja ilman grumeluureja. Viikonloppuna vaikka pitkänkaavan mukaan, mitä se kenelläkään tarkoittaa.Tie käy molempiin suuntiin parisuhteissa, okei mies ehkä haluaa sitä perusjumppaa useammin ja jos perustarpeet ei täyty, alkaa siinä kukavain kiukuttelemaan.
Todennäköisesti tämän naisen mies oli päästään sairas narsisti. Älä ikinä tuollaisen elämän kokeneelle ihmiselle sano että hänen olisi pitänyt yrittää enemmän. Häpeä.
”Minä miehenä haluaisin”
Siinä aika hyvin tiivistettynä ongelma.
Jos nainen en halua miestä, ei häntä kiinnosta seksi hänen kanssaan, eikä oikeastaan edes se mitä hän haluaa ja voi olla sata varma ettei varsinkaan tee aloitetta.
Ei varmasti ole naiselle mikään tragedia että mies lähtee jos seksi joka kerta tuntuu askareelta, häntä siihen painostetaan ja pahimmassa tapauksessa on vastenmielistä.
Minnä naisena en halua mitään perusseksiä ilman krumeluureja vaan seksiä jossa minäkin tulen, jossa mies huomioi minun tarpeeni myös ja missä hän haluaa minun haluavan.
Minä en ole aina tuulella ja silloin kun en ole, mieheni joutuu näkemään vaivaa saadakseen minut sille tuulelle mikäli seksiä haluaa. Sama pätee meillä myös toiseen suuntaan mutta jos toinen ei halua minä osaan tyydyttää tarpeeni itsekkin ilman että syyllistän toista osapuolta.
Olemme olleet yhdessä lähemmäs vuosikymmenen mutta seksi on yhä seikkailu meille. Jotain mikä on hauskaa, rentoa ja positiivistä.
En haluaisi seksiä jos se olisi vain mieheni perustarpeiden tyydyttämistä ettei hän kiukuttelisi, kyllä siinä tapauksessa näyttäisin ovea.
On miehiä jotka osaavat asennoitua seksiin oikein ja pitää sen positiivisena yhteisenä kokemuksena pitkässäkin suhteessa ja on heitä jotka eivät. Ikävä fakta.
Syyllistyn naisena joihinkin näistä asioihin, jossa tässä puhuttiin miehen roolissa. Olen pitänyt itsenäni mielettömän aktiivisena seksikumppanina sinkkuna tai varattuna. Olen peittänyt alleni kaiken häjyn miten olen seksiä saavuttanut nykyiseltä kumppaniltani. En ole ymmärtänyt hänen ainutlaatuisuuttaan vaan puskenut tahtoani saada seksiä kuin se olisi ainoa tarpeeni täyttää. Tämä on tehnyt asioista musta valkoisempaa…
Paljastan, että olen 26-vuotias nuori nainen ja päädyin etäsuhteeseen saksalaisen miehen kanssa. Olimme 3 viikkoa yhdessä, ihastuimme rakastuimme ja ehdinme tavata vielä kaksi kertaa ennen Covid-19 laittaessa meidät 4kk erilleen. Ja kärsin seksittömyydestä. Tarkoitan, en koskaan tajunnut rauhoittaa mieltäni kun panetus tuli tai ohjata itseäni ajattelemaan jotain tärkeämpää kuin seksi tässä tilanteessa.
Miehen 27, tullessa Suomeen 3 kuukaudeksi olin hämilläni. Hän ei halunnut seksiä yhtä usein kuin ennen. Kyselin ”enkö kiihota enää, oletko haluttomampi kuin ennen, teinkö jotain väärää, miten voisin saada sut haluamaan”. Kysymykset olivat päivittäisiä jos seksiä ei liuennut kun sitä halusin. (Seksiä kuitenkin oli aktiivisesti, joll sokeuduin.) Pohtiessani aihetta syvemmin näen kirkkaammin mitä en halua olla.
Eilen pyysin asiaa anteeksi kun oivalsin, että kuinka väärin olen häntä kohdellut. Hän koki että hänen seksuaalisuutensa ja hyvä omatunto oli kohdannut kolhun minun kyseenalaistaessani sitä.
Tunnistan että olin vetänyt maton alta muulta merkittävältä kun täyteläiseen päivään ei mahtunut seksiä. Jatkumolla olisin taannut seksistä tulevan kirosanan.
Mieheni ei ole objekti, ei seksirobotti. Minä pyrin siihen että hän tuntee arvostusta muissa hetkissä ja kunnioitan hänen valintaa siitä milloin hän seksiä haluaa tai ei. Minä uskon että minäkin saan palkinnon antamalla mielummin suukottelua kuin sanallisen palautteen saamatta jäädystä seksistä.
Hienoa! Olet harvinainen ihminen siinä mielessä, että olet nähnyt ja herännyt huomaamaan sen hieman haluttomammankin puoliskon tunteet & kokemukset.
Libidot eivät koskaan voi olla tasan yhtä korkealla molemmilla missään parisuhteessa, ja ne voivat jopa vaihdella. Tämä pitää ymmärtää ja osata käsitellä ooikein, muuten ollaan tuhon tiellä!
Niin, ja olet sitten mennyt valitsemaan tuollaisen miehen, joka ei huomioi, eikä arvosta sinua ja olet tehnyt sellaisen kanssa lapsetkin. Miksi ihmeessä? Vika siis kuitenkin löytyy peilistä!
Minä olin tuollaisessa suhteessa.
Nuorena tutustuttiin, enkä tiennyt paremmasta. Myös miehen suku psinosti naimisiin ja lapsen hankintaan.
Traumaattisen taustan omaavana olin helposti ohjailtava.
Onneksi huomasin että heitän onneni hukkaan ja erosin.
Nykyään minulla on ihana mies joka on kaikkea mitä exä ei ollut.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002923484.html
Mahtava kirjoitus! Olen elänyt samanlaista elämää ja uskonut aina, että syy oli minussa, kuten minulle sanottiin. Minä olin aina se paha.
Joo ei. Ei se niin mene.
Naisenkin täytyy haluta ja myös näyttää se. Jos ei halua niin ei se kukkakimpulla luultavasti paremmaksi muutu.
Seksissä molemmat antavat ja saavat.
Jos kukkakimppu edustaa sitä että näet toisen, välität ja haluat hänen tietävän että arvostat häntä niin voi se siitä parantuakkin…
Kun koet ettei sinua huomioida, et ole tärkeä, ihailtu, onnesi ja hyvinvointisi merkitsee.. et voi hyvin.. ihminen joka kohtelee sinua huonosti muuttuu ajatuksissa ja tunteissasi yhä etäisemmäksi.
Monella seksi, rakkaus ja tunteet sekä halu ovat kietoutuneet yhteen eikä ole yhtä ilman toista.
En itsekkään haluaisi tai tekisi aloitetta seksiin ihmisen kanssa joka kohtelisi minua tuollaisella tavalla. Haluaisitko sinä?
Olen päässyt irti varsin. Aktista. Kauan meni et onnistui saada ymmärrys että se ei onnistu. Suuren koon vuoksi. Saa nähdä kuinka käy jatkossa.
Voi olla osin myös toisinpäin. Jos siis nainen parturina ja hierojana koskettaa ihoa enemmän kuin vaimo.
höpö höpö
Jännä asetelma, että miehen täytyisi lähetellä helliä tekstivietejä antaa lahjoja ja muuta vastavaa. Tietty tekstiä ei selviä tekikö nainen miehelle mitään vastaavaa?
Ei toi kuullosta terveeltä tuo suhde muutenkaa tämän tekstin perusteelta, ja hölmöä että mies ei osaa pukea ongelmiaan sanoiksi vaimolleen vaan purkaa sitä lapsiin.
Mutta kumma että lahjominen on tärkeätä. Eipä siinä mitää, omasta mielestä on kiva antaa lahjoja ja ylläreitä, mutta en tajua vaan tätä mies/nais asetelmaa josta valitetaan jos sitä ei tapahdu. Luulis että feministit räkisi miehen päälle jos yrittää antaa lahjoja kerran kun on vanhoillinen tapa helliä naista jos on mokannu tai toivossa että irtoaa piparia.
Uskoisin että tapa on toissijainen millä huomiota osoitetaan, arvostusta näytetään, hellyyttä osoitetaan.
Jos koet että sinulla ei ole väliä ja tarpeesi ovat toisijaisia etäämnyt ihmisestä..
Tuskin se ”lahjan” tarvii olla mitään suureellista, mutta se että näkee että toinen on ajatellut. Se kumppani muistaa, haluaa piristää jne..
Hyvässä suhteessa jossa huomionti on arjessa, tuskin sitä niinkään kaipaa mitään suureellisia huomiota.
Voihan se vaikka 15v jälkeen harmittaa jos itse huomioi merkkipäiviä, että toinen ei muista välttämättä edes onnitella.
Siitä helposti tulee olo että on merkityksetön, vaikka itse asia onkin aika pieni. Kun on ongelmia perustavia sellaisia, silloin pientenkin asioiden merkitys on iso.
Jos syyllistetään naista jo siitä että kuukautiset on liian usein, olet väsynyt tai stressaantunut liian usein.. ja vain se fyysinen tyhjennys on se juttu, nainen vain patja niin ei se kyllä pitkälle kanna.
Toisen arvostaminen, kunnioittaminen ja se että kiinnostut hänen asioistaan on aika merkittäviä juttuja.
Ei lahjominen olekaan tärkeää. Mutta jos edes vaivauduit lukemaan, niin LÄHEISYYS puuttuu, ei lahjat. Jos päivittäin saat asiallisiin kysymyksiin alentuvia vastauksia, sinua selkeästi pidetään tyhmänä, liian lihavana tms niin saa siinä sitten ihmetellä jos ei seksikään sytytä… Pienet kosketukset, kauniisti vastaaminen, eivät maksa mitään mutta pitävät mielen hyvänä. Silloin voi myös halu seksiin pysyä hyvänä.
Jos kunnioitus puuttuu, niin ei liene järkevää jatkaa yhdessä?
Hyvin tutun kuullonen kirjotus!
Vaikutti kyllä pihtaamiselta. Syy vyörytettiin miehen syyksi. Helpommalla olisitte päässeet kun olisitte vaan harrastaneet seksiä vähän useammin. Tekosyiden keksiminen ei auta.
Voi hyvä helvetti, miten voi mennä sulla koko tekstin sisältö noin ohi?
Voi vaimo parkaa..
Juuri näin. Minulla myös samanlainen mies. Olen yrittänyt ratkaista älyllä ongelman, mutta niin kylmäksi en tule. En pysty ratkaisemaan ongelmaa. Paranisiko, jos vaihtaisi puolison. Menetän miehen hyvät puolet, korjaajan ja hyvän rakentajan. Mies on vielä komeakin ja minä rakastan häntä. Siksi olen jäänyt odottamaan jahka hän muuttuisi. Tällä hetkellä vain minä olen muuttunut kylmäksi jääpuikoksi, jonka pinta on kova ja sydän vuotaa verta. Surullista.
Pietät miestä koska on korjaaja ja hyvä rakentaja. Vaikutat hyväksikäyttäjältä. Ei ole ihme jos seksikään ei suju ja parisuhde on karilla.
Oletko yrittänyt ratkaista asiaa muutoin kuin älyllä? Läheisyydellä, avoimuudella tai vaikka pelkällä tokaisulla, että panisitko mua.
Tarkennatko miten muuten älyllä voi tällaiseen asiaan vaikuttaa?
Ehkä miehesi ei ole kanssasi samalla aaltopituudella ja koette asiat eri tavalla. Ei se kylmyys johdu välttämättä siitä, ettei häntä kiinnostaisi sinun vointisi ja asiasi. Jos hän on esim. introvertti eikä hänellä ole tarvetta kysellä, jos kaikki on hänen maailmassaan kunnossa.
Olemme erilaisia ja hän voi olla täysin tyytyväinen suhteenne nykytilaan.
Oletko varma, ettei kylmyytesi ole osasyynä teidän ongelmiin?
Samoilla sanoilla voi puhua naisestakin.
Ei ole.
Mies kiertoon, hoitoon tai apua saamaan. Minusta täysin epänormaalia toimintaa ja toimimattomuutta.
Toivottavasti löytää itselleen hyvän pantavan ja sinä omannäköisen elämän.
Tasapaino on siinä kun molemmat haluavat saman verran seksiä ääripäät suuntaan tai toiseen ovat terapian tarpeessa kummatkin. Asiaa tapahtuu varmasti puolin ja toisin niin, että tarina voi myös olla toisin päin myös mies ei halua, mutta totta kai tämän ”huono äiti” teeman kautta asiaa pitää tarkastella naisen puolesta. Sitten vain pitää erota jos tunteet eivät enää kohtaa eikä ulkopuolinen apukaan auta tai sitä ei haluta ottaa vastaan. Toinen vaihtoehto on antaa toiselle lupa hankkia seksiä suhteen ulkopuolelta. Voisihan vaikka pihtaava puoliso antaa lahjakortin maksullisten palvelujen piiriin, niin saa sitten pitää omat vehkeessä rauhassa.
Paljolti samaa, halausta, suudelmaa, tai yhtään mitään on turha odottaa… Tissistä/perseestä puristaminen ei oikein innosta hirveisiin suorituksiin, lähinnä pistää vituttamaan… Seksikaupan lelutkaan ei aiheuta säväreitä, kun haluaisi huomiota ja läheisyyttä. Kainalon mihin käpertyä edes joskus… Ilman oletusta heti seksistä tai painostuksesta siihen. Toki se läheisyys voisi johtaa siihen useammin, kuin se pelkkä ohimennen tapahtuva puristelu. Jotain huomiota olis kiva saada muutoinkin. Miksiköhän ollaan vielä yhdessä??
No eroa. Ehkä miehesikin löytää jonkun kenen kanssa seksi luistaa. Etsi sinä uusi mies ja kerro heti aluksi että pidät silittelystä ja kainalosta.
Totta itsehän erosin ja vaihtamalla parani.
Sellaisiakin miehiä on, itse tapasin tälläisen viime kesänä. Huomioonottava, välittävä, halaava ja pussaava 🥰 seksi ei ole pääasia, mutta helpostihan se siihen menee, kun fiilis on hyvä.