Jokaiselta meiltä pääsee suusta sammakoita. Se on ihan inhimillistä.

Eri asia sitten on sanoa ikäviä asioita tahallaan. Niitä ei tee yhtään paremmaksi se, että ikävän asian verhoaa huolehtimisen tai kasvatuksen viittaan.

Ethän sano lapsillesi näin?

”Lapset saavat näkyä mutta eivät kuulua.”

Tarkoituksesi on ehkä sanoa, että vähintään tietyissä tilanteissa tulee käyttäytyä hyvin. Mutta tämän voi kuulla myös niin, että sinun sanomisillasi ei ole väliä eikä merkitystä, ole hiljaa.

”Jätän sinut tänne, jos et käyttäydy.”

Lasta ei saa uhata hylkäämisellä, ei missään tilanteessa. Sano ennemmin näin: ”Haluan että sinä teet x ja y. Muuten meidän on lähdettävä.”

”Et ole sellainen lapsi mitä toivoin.”

Ainoa hyväksyttävä tilanne käyttää tätä lausetta on silloin, kun jatkat heti perään: ”Olet paljon ihanampi kuin edes osasin toivoa.” Lapset eivät ole nukkeja sinun kotileikkiäsi varten. He ovat oikeita ihmisiä.

”Älä rupea kenellekään taakaksi.”

Tässä on hyvä ajatus taustalla: ota vastuu omasta elämästäsi äläkä ole itsesäälinen syyllistäjä. Mutta lapsi saattaa ymmärtää sen niin, että aina pitää pärjätä yksin, aina pitää jaksaa, eikä apua saa pyytää.

”Älä viitsi olla noin dramaattinen.”

Lapsella on oikeus tunteisiinsa ja kokemuksiinsa. Meistä aikuisista asiat voivat vaikuttaa vähäpätöisiltä, mutta lapselle ne ovat totista totta. Älä vähättele lapsen tunteita.

kaksi taaperoa ja liitulaatikko
Kuva Tina Floersch, ylin kuva Markus Spiske.

”Voi kun en olisi koskaan hankkinut lapsia!”

Älä sano tällaista edes vitsillä. Jos oikeasti koet näin, keskustele asiasta ammattiauttajan tai ystävän kanssa, älä ikinä lastesi kuullen.

”Olet suosikkini.”

Älä tee juopaa lastesi välille nostamalla yhtä heistä suosikiksi. On vaiettu salaisuus, että monilla vanhemmilla on lempilapsi. Sinullakin on oikeus tunteisiisi, ja saat rakastaa yhtä lapsistasi eniten. Lasten ei kuitenkaan tarvitse siitä tietää.

”Olisit enemmän kuin sisaruksesi.”

Älä vertaile lapsiasi toisiinsa. He ovat eri ihmisiä, ja heillä on oikeus olla omia itsejään.

”Yrittäisit edes olla onnellinen.”

Masennus tai murheet eivät ole valintoja. Asenteensa voi valita, jos kyseessä ovat tavalliset vastoinkäymiset, mutta masennus on oikea sairaus. Suuret murheet taas on vain surtava, ja pakonomainen positiivisuus voi olla pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä.

”Olisit kiitollinen.”

Monesti raskaassakin tilanteessa on paljon, mistä olla kiitollinen. Mutta kiitollisuus ei paranna mielenterveysongelmia eikä vie suruja pois. Lapsella ja nuorella ei myöskään ole elämänkokemuksen tuomaa perspektiiviä, joten hänelle on turha selittää, miten vaikeudet kasvattavat ja auttavat arvostamaan hyviä asioita. He oppivat sen kyllä iän myötä.

”Olet aina niin hankala.”

Onko lapsesi tehtävä olla helppo, hajuton ja mauton? Onko mahdollista, että sinäkin olet hankala?

”Tuo on vain vaihe.”

Voi ollakin niin. Mutta lapsellesi tämä vaihe, tai miksi osoittautuukaan, on aitoa elämää. Älä vähättele sitä. Äläkä usko, että sinä tiedät paremmin kuin lapsesi, mitä hän tuntee ja kokee.

”Oletpas sinä saanut muotoja!”

Älä puhu lapsesi vartalosta seksuaalissävytteisesti. Jos lausahduksella tarkoitetaan lihomista eikä ”naisellisia muotoja”, ole silloinkin hiljaa ja panosta terveellisiin elämäntapoihin.

”Käyttäytyisit kuten ikäisesi.”

Kuka sen määrittää, miten vaikkapa kymmenenvuotiaan tulee käyttäytyä? Lapset ovat lapsia, vielä teineinäkin. Sitä paitsi moni meistä aikuisistakin käyttäytyy usein lapsellisemmin kuin mitä ikämme perusteella voisi odottaa. Kukaan ei ole täydellinen.

lapsi keltaisessa takissa
Kuva Daiga Ellaby.

”Olet varsinainen sottapytty.”

Lapset ovat sottaisia. He tykkäävät leikkiä mudassa, heitä ei kiinnosta hiustenpesu, heiltä unohtuu astiat pöydälle ja käsiala on haparoivaa. Kuuluu asiaan, älä valita. Vanhemmuuteen kuuluu sekin, että lapsi kasvatetaan suunnilleen siistiksi aikuiseksi, mutta sen voi tehdä korostamatta lapsen taitamattomuutta.

”Onkohan sinusta tuohon hommaan?”

Anna lapsen hakeutua niihin harrastuksiin, opiskeluihin ja töihin minne hän haluaa. Jos hän ei pärjää, sitten hän ei pärjää. Älä ennustele turmiota etukäteen.

”Kannattaakohan sinun ottaa lisää?”

Älä arvostele lapsesi syömistä ja vartaloa. Ikinä. Jos joku muu kommentoi näin lapsellesi, puutu tilanteeseen heti. Jos lapsella aidosti on paino-ongelmia, varmista että syötte terveellisesti ja liikutte. Hanki tarvittaessa ammattiapua, mutta älä kommentoi lapsen ulkonäköä ja ruokavaliota.

”Ai nyt tämä onkin MINUN syyni?!”

Ehkäpä onkin. Älä ole puolustuskannalla, ole aikuinen.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Äitee Peruuta vastaus

5 vastausta artikkeliin “Ethän sano lapsellesi mitään näistä lauseista?”

  • Justjoo sanoo:

    Että nämä syyllistyslistat on turhia! Näistä puuttuu vuorovaikutuksen muut tekijät kuten äänen sävy ja ilme. Samoin kuin konteksti, eli missä yhteydessä mitäkin sanotaan. Mikäli lasta rakastetaan ja sitä näytetään, on ihan yksi lysti jos joskus joku näistä lauseista on tullut lipsautettua. Eri asia on jos lasta alentaa alati ja itse tosiaan on narsisti ääliö

  • Niinpä sanoo:

    Yksi unohtui jota kuulee aika usein vanhempien suusta esim kaupassa ”ole jo hiljaa, ei kukaan jaksa kuunnella sun kitinää”. Ymmärrän miksi vanhemmat sanovat näin.. MUTTA. Mieti jos itse itket ja joku sanoo sulle noin.

  • Jeks sanoo:

    En ole sanonut, koska olipa oma tunne mikä tahansa, sanottua sanaa ei saa takaisin.

  • Ihminen sanoo:

    Oli tuolla ihan hyviäkin juttuja mutta kamoon, suurin osa on liiottelua. Paljon pahempi on se että et sano mitään ja annat lapsesi elää kuin pellossa.

    • Äitee sanoo:

      Erimieltä ruokavalioasiasta. Painosta ei pidähuomautella, mutta lapselle saa ja pitää kertoa mikä on terveellistä ja mikä ei. Jos saisivat itse päättää olisivat mättölinjalla eli ainainen joulu talossa. Monessa talossa nykyään näin onkin, mikä näkyy kansanterveydessä. Mikään liikunta ei riitä kompensoimaan noita hulppeita kalorimääriä.