Epätasaista elämää

On tasaisia ihmisiä. Ja epätasaisia, kuten minä. Epätasaisuus on itselle ja ympäristölle pirun raskasta:

En tiedä mistä se kuoppa taas tuli tähän aamuun. Oliko se valo, joka tuli väärässä asennossa makuuhuoneeseen vai nälkä vai yöllinen hiki, joka piti minua otteessaan. Mutta siitä hetkestä kun sain jalat lattiaan, alkoi epätasaisuuksien ketju, jolle ei loppua näkynyt.

– Sain tappelun aikaan poikani kanssa, jonka en omasta mielestäni epäillyt aamulla pelanneen kännykkäpeliä vaikka hänen mielestään epäilin. Hän ei pitänyt epäilevästä äänensävystä ja soitti heti valituspuhelun isälleen, josta taas minä en pitänyt, koska etäisyyden päässä olevalle vanhemmalle valittaminen on epäreilua. Syntyi suukopua ensin lapsen ja vanhemman ja sitten vanhempien kesken. Pian oltiin tilanteessa, jossa kolme puhelinlinjaa oli kuumana yhtä aikaa ja kaikissa joku oli tyytymätön johonkin asiain tilaan. Ikäviä sanoja tuli sanottua ja kuultua.

– Sain tappelun aikaan tyttäreni kanssa, jonka vaatevalintojen seuraaminen meni vain tällä kertaa yli otsanahkani. Oli kiire. Tämän tietäen olin laittanut valmiiksi sellaiset vaatteet, joiden tiesin miellyttävän yleensä tasalaatuista prinsessaa. Nyt sisävaatteet olivat väärät, ulkohousut olivat väärät, ulkokengät olivat vauvamaiset ja tarjottu aamupala myös epätyydyttävä. Siirryin suosiolla oven ulkopuolelle odottamaan, että prinsessa saa herneen nenästään ja voimme lähteä harppomaan kohti päiväkotia hampaat irvessä.

– Sain tappelun aikaan autoilijan kanssa, joka ajoi liki ylitsemme suojatiellä. Näytin keskisormea niin ettei prinsessa nähnyt. Tosin täydellisen äidin kuva on karissut jo hilppasen aikaa sitten.

– Päiväkodin henkilökunnalle en kehdannut tapella mistään eikä kyllä ole syytäkään. Kolme prinsessan päiväkotikaveria halusi pussata minua, mikä oli varsin palkitsevaa. Aloin tasaantua. Istuin hetkeksi puiston  penkille kahvimukin kanssa ja tasaannuin lisää. Kävin henkireikäpuhelun Ystävän kanssa, joka sanoi, että kaikilla on tota samaa, älä välitä. Paranin lisää.

Nyt kello 11:40, enkä ole toistaiseksi tapellut kenenkään kanssa. Tämä ei ole PMS vaan ETS, epätasaisen elämän itseaiheutettu syndrooma. Tuskin paranen tästä koskaan.

 

— Huono Äiti

Artikkelissa on 1 kommenttia, jätä oma kommenttisi.