”Onko ammatin vaihto järkevää, minulle ainut oikea ratkaisu?

Mitä jos ei nauti työstään? Tekee työtä vain rahan takia ja palkkakin on huono?

Loman jälkeen alkaa heti laskea päiviä seuraavaan lomaan tai edes seuraavaan viikonloppuun? Sunnuntaina ärsyttää jo valmiiksi tuleva työviikko ja perjantaina tuntuu kuin suuri kivi olisi pois harteilta, kun on edessä vapaata töistä kaksi päivää. Joskus toivoo, että olisi edes joskus sairaana, niin sairas, että saisi pidemmän sairasloman. Ihan kauhea ajatus, kuka nyt toivoo sairastuvansa.

En ole masentunut, nautin elämästä. Minulla on rakas perhe, kiva koti, ihania ystäviä. Paljon asioita, joista olla iloinen ja kiitollinen. Työ on ainut asia, mikä ahdistaa ja masentaa.

Työssäni on muutamia minulle mielekkäitä työtehtäviä, olen työssäni hyvä ja siihen pätevä. Sillä koulutuksella ja työkokemuksella, mikä minulla nyt on, en saa muita töitä, eikä niitä edes ole tarjolla.

Voiko löytyä minulle jostain joku sopivampi työ ja miten voin sellaisen työn saada? Uskaltaako lähteä opiskelemaan täysin uutta ammattia? Osaanko enää edes opiskella?

Olen aina ollut hyvä koulussa ja ollut tunnollinen opiskelija ja työntekijä, joten uskon kyllä, että voisin vielä oppia uusia asioita ja minua kiinnostaisi kyllä monetkin asiat. Nykyisessä työssäni ei ole mahdollisuuksia kehittyä tai vaihtaa työnkuvaa. Lisäkouluttautuminen tälle samalle alalle, ei auta nykyisessä työssäni, eikä auta pääsemään muualle töihin.


Kuva Sandra Wurtinger, ylin kuva Jeshoots.com.

Miten nykyaikana uskaltaa jättää vakituisen työn ja hypätä johonkin uuteen, tyhjän päälle? Eihän mikään ole varmaa, ei ole varmaa työllistäisikö uusi ammatti minua. Onko riski sen arvoinen, jos pääsisin vaihtamaan työhön, josta tykkään?

Kadehdin ihmisiä, jotka nauttivat työstään ja heitä, jotka etenevät urallaan. Tunnen katkeruutta, kun joku tuttava saa ylennyksen tai palkankorotuksen. Ei tapahdu minulle, ei koskaan mitään niin jännittävää tai mitään muutakaan uutta. Päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen työni pysyy samanlaisena ja palkka nousee vain normaalien vuosikorotusten verran. Tätäkö se elämä nyt sitten on, tätäkö pitää jatkaa vielä seuraavat vuosikymmenet eläkeikään asti?

Kun kirjoitan tätä tekstiä, tajuan koko ajan paremmin, että jotainhan tälle asialle on tehtävä, ei näin voi jatkua! Työ on kuitenkin niin iso osa ihmisen elämää. Enkö minäkin voisi löytää elämääni jotain mielenkiintoista ja mielekästä tekemistä?”

Nimim. R

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle shirazu Peruuta vastaus

5 vastausta artikkeliin “En nauti työstäni, vieläkö voisin vaihtaa alaa?”

  • Tsemppiä Sisko sanoo:

    Hei. Voit opiskella myös työn ohessa, varmaan jo tiesitkin sen. Jos olet tykännyt koulunkäynnistä ja opinnoista aiemmin, taidot notkistuvat kun alat opiskella. Älysi ei ole kadonnut minnekkään. Ehkä voit testata aluksi avointa yliopistoa tms? Älä jää nykyiseen työhösi, mutta älä heti irtisanoudukkaan.

  • :) sanoo:

    Inhosin työtäni. Uudelleenkouluttauduin ihan vieraalle alalle. En sanonut itseäni irti vaan jäin jollekin koulutusvapaalle. Sain ”opintotukea” (aikuisopintoraha tms) noin ansiosidonnaisen verran. 2 vuoden opintojen jälkeen jouduin palaamaan n kk:ksi vanhaan työhön, sitten sain uudelta alalta töitä. Olin silloin yli 40.

    Ihanaa kun nykyään voi mennä hyvillämielin töihin!

    Uskalla! Myönnä itsellesi ja muille ettet osaa – mutta olet halukas oppimaan. Opin jatkuvasti uudessa työssäni uutta, kun vaan uskallan sanoa että en ymmärrä…

  • Coachi sanoo:

    Kannustan etsimään vaihtoehtoja ja tekemään muutos jos nykyinen työ tympii. Ehkä enemmän jää harmittamaan jos tyydyt nykytilaan. Hankkiudu uracoachin puheille ja ala kartoittaa vaihtoehtoja. Esim työvoimatoimistot tarjoaa ilmaista uraohjausta. Tsemppiä ♡

  • Työntekijä sanoo:

    Mä mietin aivan samaa…. Sen verran oon sua edellä että olen hakenut jo muutamaa opiskelupaikkaa. Mutta ei oo mitään tietoo että tuleeko tästä mitään.

  • shirazu sanoo:

    Ihan kuin joku olisi osannu kirjottaa mun ajatukset täydellisesti! Sen verran olen asiaa pohtinut ja itsetutkiskelua harrastanut, että olen liian ujo, hiljainen ja arka. Sosiaaliset taidot eivät ole siis parhaat mahdolliset, vaikka muuten olisinkin ’pätevämpi’, niin jään auttamatta rannalle ruikuttamaan. Niin se vaan menee, että sosiaalisesti taitavat osaa luoda suhteita ja sitä kautta tässä maailmassa pärjää, vaikket olisikaan kaikkein pätevin, ellet sitten ole huippunero ja harvahan meistä on.