Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Viime aikoina on ollut paljon kirjoituksia siitä, että introverttia tulisi osata ymmärtää paremmin. On hienoa, että erilaisia ihmisiä ymmärretään paremmin.

Ektrovertti-äitinä koen välillä turhautumista. Nautin kokoontumisista, kyläilyistä ja juhlista. Järjestän mielelläni erilaisia juhlia ja muita tapaamisia kotona ja muualla. Osallistujia niihin on aina ilokseni riittänyt ja kivaa on ollut. Olen kuitenkin huomannut, että juhlien, tapaamisten, luokkakokousten jne järjestäminen jää aina meidän muutaman ekstrovertin harteille. Introvertit saapuvat kyllä paikalle, ja vaikuttavat nauttivankin olostaan, mutta ei heillä ole aikaa, halua taikka energiaa niitä järjestää.

Ei ole itsestäänselvää, että ekstrovertti jaksaisi aina järjestää kaiken, ja olla aina se koollekutsuja. Haaveilen siitä, että minut vain kutsuttaisiin juhliin, ja voisin sitten lähteä sieltä pois kun huvittaa ilman syyllisyyden tunteita. Vielä kun seura olisi mielenkiintoista ja iloista ja oma-aloitteista niin, ettei tarvitsisi pitää huolta muiden viihtymisestä, tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, kutsua tanssilattialle, pitää tunnelmaa yllä jne.

Introvertteja on mielestäni helppo ymmärtää. Palautumisen ja yksin olemisen tarve on kaikille suomalaisille päivän selvää, tuttua ja hyväksyttävää. Mutta sitten kun oletkin ektrovertti, niin paineet olla aina reipas voi kasvaa kohtuuttoman suureksi. Helposti oletetaan, että ”kyllä se aina jotakin järjestää, kun se tykkää siitä”.

En haluaisi tai jaksaisikaan aina olla kaikessa aloitteen tekijä. Tuntuu kuitenkin siltä, että jollen minä järjestä, niin ei järjestä kukaan muukaan.”

Nimim. Ekstroverttikin väsyy

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 12 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle anonyymi Peruuta vastaus

12 vastausta artikkeliin “”Ei me extrovertitkaan aina jakseta!””

  • anonyymi sanoo:

    Ei olisi työpaikan pikkujouluja, jos me ekstrovertit emme niitä järjestäisi. Tietenkään ei ole pakko, mutta se luo työyhteisöön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, josta introvertitkin pääsevät nauttimaan.

    • SKL sanoo:

      Introverttinä vastaan, että en todellakaan kaipaa esim. pikkujouluja, mutta joskus koen velvollisuudeksi osallistua, kun jotkut niitä jaksaa järjestää. En kehtaa kieltäytyä joka kerta työpaikan pippaloista, mutta koen ne velvollisuutena, en osallistu ”siivellä hauskaa pitäen”, kun joku järjestää. Oma moka tietysti, mutta tietysti toivoisin, että edes järjestäjillä olisi hauskaa – ettei se kaikille ole vain velvollisuutta.

  • Kesän lapsi sanoo:

    Olisiko nyt sinun aika oppia kieltäytymään ja sanomaan EI.

    Omat rajat pitää oppia tuntemaan ja myös sanomaan muille mihin rahkeet riittää. Jos joku siitä loukkaantuu, et ole vastuussa muiden tunteista. Asian voi sanoa nätisti, esim: Nyt minusta tuntuu, että en tällä hetkellä jaksa järjestää mitään ja keskitän voimavarani nyt muihin asioihini elämässäni.

    Se on sinun elämä ja kukaan muu ei huolehdi meidän omasta jaksamisesta kuin me itse <3

  • Ei aina tarvitse jaksaa sanoo:

    Ikävä kyllä tunnen samoin… olen juurikin tuo jokapaikan laittaja ja asioiden hoitaja. Vastuu kaikesta luonnollisesti kaatuu harteilleni.
    Minä myös nautin juhlista ja tilausuuksista sekä niiden järjestämisestä mutta toisinaan tuntuu että sitä käytetään hyväksi. Minut otetaan mukaan tai kutsutaan tilaisuuksiin työvoimani vuoksi tai viihtyvyysarvon takia.
    Muuhun en joillekkin kelpaakkaan. Eikä sitä aina osata ymmärtää että minullakin voi olla elämä tai en kaikkeen repeä.

    Miksi en koskaan ole vieras, miksi jos sanon etten ehdi tai jaksa nyt minuun petytään tai siitä rankaistaan?
    Olen lähivuosina karsinut kovalla kädellä lähipiiriäni kun olen havainnut jos minut kutsutaan kylään vain täyttämään jokin tehtävä. Lasten juhliin leikittämään, ristiäisiin leipomaan, hääjuhliin tuottamaan hoitamaan koristeluja tai polttareihin hoitamaan ohjelman kuntoon. Epäilen että kerran minut kutsuttiin kaasoksi vain siksi että häihin kaivattiin seremonian mestaria.

    Se alkaa harmittaa ajanmittaanjos joka kerta kun tapaa toisen hänellä on jokin tehtävä mikä pitäisi hoitaa. Olkoonkin sitten ujo tai stressaantuu ihmisten kanssa ollessa niin ei kaikkea voi aina muualle delegoida.

    Senkun sanot vaan Ei. Lakkaat kutsumasta heitä ketkä eivät kutsu sinua pyyteettömästi.

  • Hmm sanoo:

    Jos tykkäät ihmisistä ja järjestät siksi juhlia, niin aika jännä on syyttää juhliin osallistuvia vieraita juhlista nauttimisesta. Introvertti varmasti hyväksyy kutsun koska se kuuluu hyviin tapoihin. Samoin kuin kuuluu ainakin näennäisesti nauttia juhlista. Vai murjottaako siellä pitäisi? Introvertitkin voivat haluta juhlia ja nähdä ihmisiä, mutta kärsivät nahoissaan sosiaalisuuden aiheuttaman uupumuksen. Ei ole varmaan kauhean yllättävää että introvertti ei mielellään altista ehdoin tahdoin itseään sekä juhlien järjestämisestä aiheutuvalle uupumukselle plus niistä aiheutuvalle sosiaaliselle uupumukselle. Ainakaan siis useammin kuin on pakko. Sehän on ainoastaan järkevää. Jos et jaksa itse enää järjestää niin jätä järjestämättä.

    • SKL sanoo:

      Minä hyväksyn kutsut, koska se kuuluu hyviin tapoihin. Ja käyttäydyn niin kuin minulla olisi hauskaa. Olisihan toisenlainen käyttäytyminen epäkohteliasta. Mutta lasken milloin taas voin kieltäytyä, mihin tahansa tekosyyhyn viitaten – kun osallistuin pikkujouluihin 2021, niin voin ehkä ohittaa seuraavat?

  • MrsWayne sanoo:

    Ekstrovertin ei ole mikään pakko järjestää juhlia jos voimat eivät riitä. Juhlat voi järjestää sitten kun jaksaa ja on virtaa.

    Introverttina minua ei kiinnosta järjestää juhlia, lukuunottamatta niitä ”pakollisia”, kuten lasten synttäreitä tai ylppäreitä. Juhliminenkaan ei kiinnosta. Joissakin sukujuhlissa on toki pakko näyttäytyä perherauhan säilyttämisen takia.

    Introvertti ei tuppaudu kenenkään juhliin kutsumatta. Jos introvertti on erehtynyt tulemaan jonkun ekstrovertin bileisiin, on hänet varmaankin myös kutsuttu sinne. Eli ei kannata kutsua liiallisesti juhlista nauttivia (introvertteja)ihmisiä juhliinsa, jos se juhlista nauttiminen närästää.

    • Vain yksi vieraista edes joskus.. sanoo:

      Ei ole pakko mutta olisihan se kurjaa jos joku ei saa polttareita, vaivajuhlia, synttäreitä, yms. lainkaan, varsinkin jos se osuu omalle kohdalle. Olen järjestänyt mm. Kolmet polttarit jossa en ole itse kaasona (useammat sellaiset jossa olen ollut kaaso) muutamat baby showerit koska kukaan muu ei edes ottanut asiaa esille, yhdet ristiäiset missä lapsi ei ollut oma, koska perhettä painoi isän sairaus, avustanut lukuisissa häissä erinnäisistä syistä, järjestänyt hautajaisia joissa vainaja ole mitään sukua minulle, leiponut/hoitanut tarjoiluita yleisesti ystävien syntymäpäiville (joskus taloudellisen tilanteen vuoksi, joskus lahjana kun niin on toivottu) aina on jokin syy miksi minun on osallistuttava ja yleisesti haluankin auttaa ja ilahduttaa mutta kun siitä tulee oletusarvo että vain yksi hoitaa ja auta armias jos et hoida sinulle suututaan vaikka ihmisiä olisi vaikka kuinka ketkä voisivat asioita ottaa kontolleen niin ei tunnu siltä että minua tai vaivan näköäni arvostetaan. Minäkin haluaisin joskus olla vain vieras.

      • Minä taas sanoo:

        Vauvajuhlia siis ei vaivajuhlia 😆

      • MsWayne sanoo:

        Introverttia ei yleensä haittaa, jos kutsu juhliin jää puuttumaan tai jos jotain kinkereitä ei järjestetä lainkaan. Yleensä introverttia päinvastoin saattaa harmittaa että noihinkin kinkereihin täytyy ottaa osaa jostakin syystä x.
        Eli jätä vain juhlat hyvällä omallatunnolla järjestämättä/jätä introvertit rannalle, Introvertti ei yleensä halua juhlia eikä järjestää juhlia. Kaikki voittavat.

        • anonyymi sanoo:

          Tuskinpa introvertit jättävät pitämättä lastensa rippi-ja yo.juhlat. Miltähän se nuorista tuntuisi, kun ei tulisikaan yhtään vierasta, kun ekstrovertit jäisivät pois ja introvertit eivät halua juhlia.

          • Asperger sanoo:

            Itsellä jäi rippikoulu aikoinaan kokonaan käymättä, koska en halunnut rippileirille ja iltariparista keskustellessa äiti sanoi että ei hän kyllä jaksa rippijuhliakaan järjestää. Ei haitannut yhtään, tunsin helpotusta. Valmistujaisjuhlia ei myöskään ollut, koska en sellaisia halunnut, kävin ainoastaan ravintolassa syömässä vanhempien ja silloisen poikaystävän kanssa. Olemme äitini kanssa molemmat introverttejä ja autisminkirjolla