Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Lapseni viettivät äitienpäivästä suurimman osan isänsä kanssa. Katsellessani somessa aamuisia äitienpäiväkattauksia mietin, miksi minua ei häirinnyt sen puuttuminen omasta aamustani. Iltapäivällä somen äitienpäivähehkutus sai minut enemmänkin ärsyyntymään.

Illalla lapset tulivat kotiin ja söimme äitienpäivän kunniaksi vieretysten jäätelöä sohvalla. Myös sen teini-ikäisen kanssa, jolta sain murahduksen äitienpäivätoivotukseksi. Tuntui kokonaiselta.

Vasta seuraavana päivänä katsellessani lastani harrastuksessaan ymmärsin, mistä edellispäivän tunteissani oli kyse. Siinä muiden vanhempien rinnalla kyyneleitä pidätellessäni ajattelin, kuinka omassa lapsuudessani äitini ei suinkaan tehnyt arjestamme hyvää ja turvallista, saatika vienyt harrastuksiin. Hän oli myös suuri syy siihen, että välini isäni kanssa jäivät etäisiksi, ja aikuisena olen isäni kanssa suhdettamme paikkaillut.

Silti jokaisena äitienpäivänä kävimme sen saman esityksen läpi, jota olin päivää aiemmin seurannut somessa.

Kuvituskuva, ylin kuva Md Mahdi.

Jokaisena äitienpäivänä keräsimme kukkia ja söimme kakkua sekä soitimme mummoille, joita heitäkin kiiteltiin kaikesta. Siitäkin huolimatta, että mummotkin ummistivat silmänsä siltä, mitä meillä arjessa tapahtui. Itseasiassa niin tekivät kaikki hiljaa ympärillämme. Silti äidilleni hymyiltiin ja hän ylpeänä esitteli meitä lapsiaan. Somepäivitykset nostavat tuon päälle liimatun kuvan aiheuttamat tunteet pintaan.

Minulle äitiyttä on varmastikin juuri siksi tavallinen arki, jossa olen läsnä, eikä lasteni tarvitse vuokseni esittää mitään. Meidän arki on keskusteluhetkiä harrastuksiin kulkiessa, kokeisiin kuulustelua tai hyvän yön sanomista. Sitä, että seison kentän laidalla, istun sohvalla lasten kanssa vieretysten ja annan heidän viettää äitienpäivän isänsä kanssa, jota näkevät vähemmän kuin minua. Äitiys ei ole minun jalustalle nostamista, vaan keskinäistä kunnioitusta ja vuorovaikutusta, lasten hyvinvointia.

Äitienpäivä ei ole kaikille kermaa ja mansikoita. Minulta on varastettu äitienpäivän ilo. Kaikki somepäivitykset eivät onneksi ole lapsuuteni teatteria, mutta osan takana on lapsia, jotka haluaisivat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi sen sijaan, että keräävät tykkäyksiä äidin lavasteena ja egon pönkityksenä. Eihän tykätä niistä, jos tiedetään paremmin.”

Nimim. Varastettu äitienpäivän ilo

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 12 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Nimetön Peruuta vastaus

12 vastausta artikkeliin “Äitienpäivä ei ole kaikille kermaa ja mansikoita”

  • Lukutaitoa sanoo:

    Outoa, että jotkut loukkaantuvat tai kokeva arvostelun tarvetta kirjoituksesta. Se mitä itse luin, oli, että kirjoittajalla tuli somepäivityksistä tunnemuisto ja toivoi, että jos TIEDÄMME tilanteen olevan huono, kuten hänellä on ollut, ei tuettaisi sitä, vaan uskallettaisiin puuttua ja näyttää mielipiteemme. Miksi ihmisten on niin vaikea tuntea empatiaa nykypäivänä? Se huolestuttaa kyllä minuakin monen lapsen puolesta.

  • Ristiriitoja sanoo:

    Tunnistan tästä omaakin tunnettani. Oma äitini kyllä välitti ja rakasti, sen uskon, mutta osa hänen valinnoistaan satuttivat minua ja olivat minulle kasvuvaiheessa vahingollisia. Se ristiriitainen tunne oli vaikea, kun samaan aikaan äiti oli todella hyvä ja rakastava ja toisaalta hänen itsekkäiden päätöstensä ja tekojensa vuoksi koin vihaa häntä kohtaan. Koskaan en kilttinä tyttönä kuitenkaan sanonut sitä hänelle, koska lapsena koin, etten voinut vain ymmärtää asioita. Kuten hänkin sanoi. Nyt aikuisena erityisesti äitienpäivänä tunteiden ristiriita vaivaa minua. Ehkä joskus saan sanottua asiat vielä ääneenkin.

  • Lukija sanoo:

    Minulle jäi vähän epäselväksi, että millainen se kirjoittajan oma äiti oli ollut, kun noin kauheat traumat on tullut.

  • Äippä sanoo:

    Mulla ei ollut huono lapsuus, perhe oli ihan ok mutta silti omalle etäiselle äidille esim justäitienpäiväkorttiin runon etsiminen on hankalaa. Juurikin nämä kermakakku kiitos halaukset ei osu.

    • Nimetön sanoo:

      Noin minullakin. Ostan aina kortin, jossa lukee vain onnea äitienpäivänä. Mikään läheinen kiitollisuutta pursuava teksti ei toimi, aiheuttaa vain hämmennystä.
      Äiti on ja on aina ollut ristiriitainen, etäännyttävä ja välllä taas lähelle vaativa mutta sitten kuitenkin torjuva. Tukea en ole saanut yhtään mihinkään, päinvastoin äiti on ollut täysin tahallisen välinpitämätön tai jopa vahingoittava.

  • Eevia sanoo:

    Uskoisin että nykypäivänä ihmiset ovat aika tietämättömiä toistensa tilanteista. On vaikea sanoa kenen kotona on väkivaltaa tai kaltoinkohtelua. Tykkäyksien kohdistaminen sen nojalla on hankalaa…

    Itse en harrasta äitienpäivä postauksia solidaarisuuden nimeen. Minut kasvatti totaaliyh. Joka sai järjestää oman äitienpäivän viettonsa aina siihen asti että taitoni riittivät kukkiin ja aamupalaan. Uskoisin tilanteen olevan monelle yhlle sama.. teen kovaa vanhemmuuden työtä ja sinua ei edes hemmotella sinä päivänä kun voisi.

    …lisäksi mietinkin kenelle ne päivitykset olisivat, miksi ketään kiinnostaisi kukat ja kakkuni. Minulle riittää se että minua juhlitaan kotona, en tarvitse tykkäyksiä tunteakseni itseni tärkeäksi ja voidankseni iloita lapsistani.

    Saatan korkeintaan julkisesti onnitella kaikkia äitejä. Mutta kukin meistä juhlii tyylillään, sinä myös. Jos osaisin olla tykkäämättä lapsuutesi tilateessa olevien vanhempien päivityksistä niin tekisin sen mutta en ikävä kyllä usko että tunnistaisin missä perheessä on kaikki todella toisin

    • Nimetön sanoo:

      Minulla on ”ystävä”, joka useinkin toimii lasten ja oman äitinsä kanssa vastoin omia arvojani. Toisaalta hänessä on myös se hyvä puoli, joka on valmis auttamaan aina ja kuuntelemaan. Olen huonoihin tilanteisiin puuttunutkin välillä ja mielestäni toisaalta onkin parempi, että ympärillä on niitä, jotka uskaltavat sanoa, kun menee yli. Näin hänen leipomuksensa äitienpäivänä somessa ja kyllähän se minussakin herätti ajatuksen siitä, ettemme koskaan tiedä, mitä pelkästään somesta tuttujen kotona tapahtuu. Sellaisiin päivityksiin en itsekään reagoi, joiden tiedän olevan vain pinnan kiillottamista.

  • Ympyrä sanoo:

    Kannatan sometonta äitienpäivää sinulle jos noin ahdistaa.

  • Pikinokka sanoo:

    Leimaamalla toisten äitienpäivän vieton ”esitykseksi” yrittät nostaa itsesi muiden yläpuolelle. Yäk.

    Pitäiskö vaan laittaa se puhelin välillä sivuun, sen sijaan että kyttää aamusta iltaan toisten postauksia.

  • Uuttu sanoo:

    Hyvä kirjoitus