Äidit tuomitaan julkisesti ulkopuolisten mukaan liiallisesta kännykän käytöstä. Isät sen sijaan ovat tämän tuomitsemisen ulkopuolella, kertoo Yle.

”Turun yliopiston tutkijat Mari Lehto ja Suvi-Sadetta Kaarakainen kävivät läpi 40 eri medioissa julkaistua artikkelia vuosilta 2013–2018 ja tulos oli hämmästyttävän selkeä. Kävi ilmi, että artikkeleissa asiantuntijat puhuivat lähes kautta linjan syyllistävään sävyyn vanhempien älypuhelimen käytöstä. Erityisesti äitien älypuhelimen käyttöä arvosteltiin rajusti. – – pienten lasten äidit näyttävät olevan jatkuvan tarkkailun alla.”, jutussa kirjoitetaan.

Niinhän se tuntuu menevän: Nykylapsien hyvinvointi, terveys ja kehitys ovat vakavassa vaarassa. Niitä uhkaa ennennäkemätön julmuuden ilmentymä: kännykkä-äiti.

Kun bongaa tällaisen lastaan laiminlyövän, mieluummin kännykkäänsä kuin lastaan tuijottavan äidin, siitä pitää kieliä sosiaaliseen mediaan. Esimerkisi Facebook-päivitys on oiva tapa teilata tämä huono äiti julkisesti.

Mallia on nähty vaikka kuinka paljon eri sosiaalisissa medioissa, vaikka oikeasti ulkopuolisen on helppo tuomita ja kritisoida tietämättä koko tilannetta. Onpa paheksumaan tehty aikanaan se mainoskin, missä korppi otti ja vei lapset.

Jos näkee jossain kännykkää räpläävän äidin, niin ei kyllä pysty sanomaan tilanteesta yhtään mitään. Joo ehkä äiti on koko ajan somessa ja laiminlyö lastaan, tai sitten ei. Tämä voi olla päivän ainoa hetki kännykällä lapsen läsnäollessa.

Ehkä äiti tekee töitä? Ehkä hänelle tuli ystävältä viesti, jossa ystävä kaipaa tukea just nyt ettei hän romahda täysin? Ehkä äiti tarkistaa, mihin aikaan lapsen lääkäri on?

Ja vaikka äiti vain facebookkaisi, onko kohtuullista vaatia, että äidin on oltava lapselle läsnä joka ikinen sekunti?

Meidän äitimme eivät olleet. Jo pelkästään yksi sukupolvi taaksepäin ajatus siitä, että äidin pitää viihdyttää lastaan koko ajan, ja ylipäätään jaksaa lastaan koko ajan, oli käsittämätön. Puhumattakaan siitä ajasta, jolloin lapset jätettiin ihan rauhassa pärjäämään keskenään siksi aikaa, kun vanhemmat tekivät töitä.

Kuva Markus Spiske.

Nykyinen malli on totta kai parempi. Mutta siitä tulee helposti kohtuuton: lapsen läsnäollessa ei saa tehdä töitä, ei olla sairas tai väsynyt, ei olla kontaktissa muihin ihmisiin, ei puuhailla omia juttujaan. Lapsia pitää kuunnella ja viihdyttää joka hetki, sillä muuten ne menevät saman tien hajalle ja joutuvat tämän hylkäämisen takia vuosikausien terapiakierteeseen.

Tämä jatkuvan huomioimisen ja läsnäolon vaatimus aiheuttaa äideille hirveää kuormitusta, rasitusta ja syyllisyyden tunteita. Kukaan ei jaksa ketään ihan koko ajan. Olivat omat lapset miten rakkaita tahansa, he ovat myös väsyttäviä ja hermoille käyviä. Varsinkaan papatusikäisen lapsen jatkuvaa kommentointia ja kyselyä ei millään jaksa koko ajan. Varsinkaan jos on itse sairaana, väsynyt tai muuten kuormittunut.

Ideaalimaailmassa asiat ovat yksinkertaisempia, mutta oikeassa elämässä ei aina ole mahdollisuutta sairaslomaan, tai varaa lapsenhoitajaan, tai yksinkertaisesti niitä voimia tehdä kaikkea aivan täydellisesti. Mutta syyllistäminen ja paheksunta ei auta ketään.

Jos näet tilanteen, jossa joku mielestäsi kärsii, ja haluat auttaa: auta. Vain konkreettisista avuntarjouksista on apua, päivittelystä oman pään sisällä tai sosiaalisessa mediassa ei todellakaan.

Ylin kuva Priscilla du Preez.

P.S. Lehdon ja Kaarakaisen tutkimuksen pääset lukemaan täältä.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Vastaus henkilölle Nini Peruuta vastaus

6 vastausta artikkeliin “Äidin on oltava läsnä joka ikinen sekunti!”

  • Muumimamma sanoo:

    Erikoinen ja hauska tekstinpätkä 🤭 vaikka itse en kyllä koe olevani erityisen kuormittunut tai syyllisyydentuntoinen. En kyllä myöskään aina ole 100:lla läsnä ja saatanpa lapsukaiselle myös sanoa, *että nyt suu suppuun äiti vastaa nyt tähän viestiin ja sitten kuuntelen mitä Tomi traktorin lammasfarmilla tapahtui. *
    Eihän ketään varsinaisesti kai vaadita toimimaan kyseisellä, ylikuormittavalla elämän tavalla, me vaan helposti kuvitellaan, että meiltä odotetaan kyseistä tyyliä. Luodaan itsellemme ihan turhia paineita ja syyllisyydentuntoja ihan turhan takia.

  • Vaihdan luurin 5110 sanoo:

    KIITOS!! Sitäpaitsi tämä yhteiskunta on tekopyhä!!! Joka ikinen kunnallinen tai yksityinen yritys tässä maassa mainostaa, kuinka helppoa juuri heidän kanssaan on asioida. ”katso aukioloaikamme NETISTÄ”, ”meillä on uudet nettisivut”, ”varaa aikasi NETISTÄ”, ”Nyt kaikki lapsesi tiedot, käynnit, kuvat, luvat, päiväkodin viikko-ohjelmat, ruokalista, tuntimäärät, tuet, ajanvaraukset, sanelut, jumppa humppa ja askarteluhetket netissä” minulla on työ- ja koulusähköposti ja kolme kotisähköpostia, joista vain yksi asiointeihin virallisten tahojen kanssa. Muut kaksi onkin täynnä jo roskapostia ja mainoksia ja tarjouksia. Halusin tai en. Koulu käyttää kolmea eri alustaa. KOLMEA!ja tottahan aikuisopiskelijan täytyy itse ottaa selvää mitä juuri tämäopettaja haluaa käyttää. Joka ikisen käyttöoikeuden hain neuvottelemalla sähköpostitse ATK-tukihenkilön kanssa. salasanat joka paikkaan tietysti eri. Ainakin täytyisi olla. Joten. Jos välillä hetki vierähtää kännykän kanssa, niin miksiköhän. Sitä tosiasiaa ei voi poistaa, että lapsi tarvitsee läsnäolevaa vanhempaa ja kännykkään ei saa uppoutua liiaksi. Jo lapsen turvallisuuden takia.

  • Nini sanoo:

    Rohkaiseva ja kannustava kirjoitus. Papatusikäinen – osuva nimitys! Juuri eilen mietin tätä samaa asiaa, ja pohdin äiti-ihmisten erilaisuutta. Oletan, että on niitäkin, jotka luonnostaan osaavat olla lasten kanssa samalla aaltopituudella ja jaksavat keskustella esimerkiksi mielikuvitusrobotin ominaisuuksista loputtomasti ja vastailla kysymyksiin. Meidän muiden ei kuuluisi joutua jatkuvasti pinnistelemään. Luojan kiitos on kerhot ja päivähoitopaikat ja siellä saman ikäiset juttukaverit. En millään jaksaisi olla 24/7 kotiäitinä lapsen kanssa, vaikka kuinka häntä rakastankin!

  • Tanja sanoo:

    En todellakaan ole läsnä joka sekuntti, ei kukaan ole. En ole läsnä parisuhteessakaan joka hetki. Onko muka joku muu? Kuitenkin juuri lasten kanssa työskentelevät tuntuvat ajattelevan, että vanhemmuus on työtä jota tehdään klo 8-16 työviikon verran. Olen useammankin kerran tullut kohdelluksi kuin olisin hieman hidas työharjoitteluja, enkä äiti. Kommentit joita olen saanut terapeuteilta, opettajilta, ja hoitajilta osoittavat ettei käsitystä vanhemmuudesta 24 tunnin urakkana ole. Oletus että minulla on aikaa 8h päivässä istua palavereissa, toimia milloin puhe/toimintaterapeuttina/fysioterapeuttina,täyttää kaavakkeita ym osoittaa miten kaukana ns.asiantuntijat ovat todellisuudesta. Kun hoidettavana on työ,koti,lapset tehdään kaikki suurin piirtein ajallaan ja jos ehditään. Mutta mikään työ ei vanhemmuus voi olla kenellekkään.

  • Kristalli sanoo:

    Kiitos. Ei meidän äitimme ja varsinkaan isoäitimme olleet, ja kiitos siitä. Myös lapsen näkökulmasta kiitos. Lapsikin tarvitsee hengenvetoa aikuisen seurasta, jo varsin pienenä. Mikään ei ole sen rasittavampaa kuin että joku huohottaa niskaan 247 ”antaen huomiota”. Me kaikki tarvitsemme omaa aikaa ja yksinoloa, ikään katsomatta.

    • Mummu sanoo:

      Nyky-yhteiskunta vaatii kasvattamaan lapsista uusavuttomia ihmisiä jotka sairastuvat läheisriippuvuuteen tällä menolla.Ei pärjätä yksin missään.Ei kenenkään pää kestä sellaista.On valhetta että suurimmat ”täydelliset”arvostelijat olisivat täydellisiä 24/7.Mistä me tiedetään minkälaisia ihmiset ovat neljän senän sisällä,ties vaikka olisivat ns.ihmishirviöitä.Kaikki asiatkin pitää hoitaa netissä mikä ärsyttää itseäni ihan helvatisti.Joskus tuntuu että saa patemmin asiansa perille kasvokkain virastoasioisaa varsinkin.