Poikien asema pääsykoeuudistuksessa on noussut suureksi huoleksi. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että opintoihinsa hitaammin syttyvät pojat jäävät pääsykoeuudistuksen jälkeen vaille jatko-opintopaikkoja. Pääsykoeuudistuksen uskotaan myös tuovan nuorten elämään suuria paineita nykyistä varhemmin. Siksi Huono Äiti kysyi opetusministeriltä jo elokuun 21. päivä, miten nämä asiat aiotaan ratkaista kunnialla:

Tässä kysymykset, joihin halusimme vastaukset opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta: 
Useissa lähteissä on todettu (mm. HS 19.8 ja.18.9. ), POIKIEN kärsivän uudistuksesta. Pojat ovat jo nyt heikompi sukupuoli, mitä tulee lukioon pääsyyn sekä kirjoituksissa menestymiseen. Pojat heräävät tyttöjä hitaammin koulun hoitamiseen kunnialla.

Miten sukupuolten tasa-arvo on otettu huomioon pääsykoeuudistusta laadittaessa vai onko sillä merkitystä, että esim. lääkäriksi valmistuvista enää olisi uudistuksen jälkeen 1/3 miehiä? (HS)

Mitä poikien aseman helpottamiseksi aiotaan tehdä?

Nuoret ovat Suomessa jo nyt erittäin paineistettuja. Miten uudistuksessa on otettu huomioon se, että uudistus lisää entisestään nuorten paineita ja siirtää niitä entistä varhaisempaan suuntaan?

Nyt tehtyjen uudistusten suurin motiivi on säästö. Miten nopeasti uudistuksesta voidaan perääntyä, jos toinen sukupuoli putoaa merkittävästi jatko-opinnoissa tyttöjen taakse?

.

.

.

( Tyhjä tila yllä kuvaa sitä ettei opetusministeri vastannut meidän kysymyksiimme yhtään mitään.)

Kun vastauksia ei alkanut kuulua syyskuunkaan puolella, aloitimme puhelinahdistelun. Soittelun ja muistuttelun jälkeen ministerin alainen lähetti meille vastauksen, sen voit lukea alta:

Sukupuolivaikutuksista

Suomi sijoittuu tasa-arvoa mittaavissa tilastoissa maailman kärkeen, silti koulutusalat ja ammattialat ovat meillä sukupuolittain jakautuneet. Nuorisobarometrien mukaan nuorten toiveammatit ovat edelleen melko perinteisiä. Tutkijoiden mukaan syynä ovat varhain kehittyvät stereotyyppiset sukupuolirooliodotukset. Näillä odotuksilla on itseään toteuttavan ennustuksen vaikutus: pojilta esimerkiksi odotetaan menestystä matematiikassa ja näin usein myös käy. Kuinkahan suuri itseään toteuttavan ennustuksen vaikutus on puheilla ”hitaasti kehittyvistä pojista”?

Segregaatio on monimutkainen kulttuuriimmekin liittyvä ilmiö, johon opiskelijavalinnalla voidaan vaikuttaa vain vähän. Korkeakoulujen valintauudistuksella on tarkoitus mahdollistaa toisella asteella opinnoissa menestyneiden nopeampi siirtyminen korkeakoulutukseen – sukupuolesta riippumatta. Uudistuksen tarkoituksena on myös tarjota mahdollisuuksia päästä korkeakoulutukseen, vaikka toisella asteella ei olisikaan menestynyt opinnoissa erinomaisesti – sukupuolesta riippumatta. Korkeakoulut ennakoivat sukupuolivaikutuksia, kun päättävät siitä, kuinka paljon eri valintatavoilla opiskelijoita valitaan ja mitä arvosanoja valinnassa hyödynnetään. Valintamekanismien sukupuolivaikutuksia ennakoidaan ja seurataan myös valtakunnallisesti.

Opiskelijavalinta kevenee ja mahdollistaa

Korkeakoulujen pääsykoevaltainen valintojen kokonaisuus on johtanut siihen, että uusista ylioppilaista vain kolmannes jatkaa opintojaan heti ylioppilaaksitulon jälkeen. Näin hidas siirtyminen ei ole nuorten etu! Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on henkisesti kuormittavaa.

Kouluhyvinvointia koskevat tutkimukset tuovat esille, että lukiolaisten osalta abiturienttikeväästä tulee rankka, kun ylioppilaskokeiden päätyttyä on heti valmistauduttava pääsykokeisiin. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa toisen asteen päättävien pääsyä korkeakoulutukseen. Tuplatestaamista pääsykokeilla ei tarvita, jos todistus jo riittää osoittamaan osaamista. Valintaperusteista tulee ennakoitavampia ja pysyvämpiä ja ne tiedetään jo toisen asteen koulutusta aloitettaessa. Hyväksyttyjen ylioppilastutkinnon arvosanojen uusimismahdollisuuksia lisätään ja niitä on useammin kuin pääsykokeita. Todistusarvosanoilla voi hakea useaan koulutukseen samalla kertaa,  kun taas pääsykoe mahdollistaa vain yhteen koulutukseen hakemisen. Ylioppilaskokeeseen voi valmistautua koko lukioyhteisön tukemana, kun taas pääsykokeisiin valmistautuminen on yksinäistä ja kallista. Valmennuskursseista on pääsykoevaltaisessa systeemissä tullut joillakin aloilla edellytys koulutukseen pääsylle, mutta todistusvalinnoissa paine valmennuskurssien käymiseen vähenee. Kaiken tämän voisi pikemminkin ennakoida helpottavan toisella asteella opiskelevien tilannetta kuin luovan lisäpaineita.

Korkeakoulut tulevat vuodesta 2020 lähtien valitsemaan pääosan opiskelijoista ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Korkeakoulut tulevat järjestämään myös pääsykokeita ja korkeakoulutukseen voi päästä avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella. Nykyinen keinovalikoima on siis käytössä, vaikka painotus muuttuu.

Ja kyllä, uudistuksesta aiheutuvat taloudelliset hyödyt ovat ilmeisiä sekä hakijalle että korkeakouluille. Suomi hukkaa resursseja pakottamalla hakijat käyttämään aikaansa pääsykoepänttäämiseen sen sijaan, että he opiskelisivat ohjatusti, kävisivät ansiotyössä tai nauttisivat vapaa-ajasta. Tätä on mm. VATTin kirjoituksissa paljon pohdittu. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän arvion mukaan valintojen pyörittämiseen kuluu korkeakouluissa jopa 25 miljoonaa euroa vuositasolla. Nuo eurot ovat pois opetuksesta ja tutkimuksesta, opiskelijoilta.

Ystävällisin terveisin

Birgitta Vuorinen
opetusneuvos

Jutun kuvat: Ben White, Kelly Sikkema

— Huono Äiti

Takaisin etusivulle ›

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin: