Oletko äiti syönyt meidän karkit?

Julkaistu 25. 4. 2017 :: Toimitus → Kommentoi eli anna palaa!

naamaPääruoka ennen jälkiruokaa! Joka aterialla kasviksia! Karkkia kerran viikossa! Huolehdimme lasten ruokailusta ja ruoan terveellisyydestä melkein fanaattisesti. Mutta mitä tapahtuu, kun pienokaiset eivät näe…

Kaikkihan me sitä teemme. Syömme herkkuja ja kyseenalaisia juttuja lapsilta salaa. Aikuisena saa itse päättää, ja kun itse päättää, omenalohko ja xylitolpastilli ei ole mikään jälkiruoka.

Äidit ja isät paljastavat, mitä lapsien tietämättä mässyttävät:

”Syön popcornia ruoaksi. Hei siinä on kuituja ja ööh jotain, joten se on ihan kelpo ateria!”

”Pidän huolta lapsen ruokarytmistä, mutten omastani. Ruoka-aikojen ulkopuolella syön salaa. Varsinkin kaikkea, mitä skidi saattaisi kinuta, kuten hummusta tai keitettyjä kananmunia.”

”Lapsi on vielä niin pieni että varsinaista huijausta ei ole tarvinnut tehdä. Mutta kun hän on nukkumassa, kaivan kaapeista lakuja tai oluen.”

”Tilaan kanansiipiä kotiinkuljetuksella kun lapset menevät nukkumaan. Jätän makaronilaatikon väliin ja laitan ruoat tilaukseen ennen kuin alan lukea iltasatua. Sitten toivon, että lapset nukahtavat ennen kuin ovikello soi!”

”Keittiön kaapissa on hurjasti herkkuja, ja lapset tietävät, ettei niihin saa koskea. Silti varsinkin lakut haihtuvat sieltä lasten ollessa koulussa… Liittyisikö siihen, että me vanhemmat työskentelemme kotona! Ei tarvitse edes piilossa syödä, kun on varmistanut lukkarista ettei koulu lopu ihan vielä.”

”Enää en syö salassa. Lapset ovat jo niin isoja, että voin perustella heille, että vastaan itse omasta terveydestäni. Ja samalla natustan pullaa parempiin suihin!”

”Syön suklaalevitettä lusikalla suoraan purkista. Säilytän purkkia muovipussissa vihanneslaatikossa, jotta lapset eivät pääse osingoille.”

”Tuntuuhan se törkeältä, että lapsi syö mautonta kaurapuuroa ja itse mussutan vaivihkaa keksejä. Onneksi 1-vuotias ei vielä tajua tilannetta. Kun hän kurkottaa kohti keksejä, sanon, että jälkiruuaksi on xylitolpastilli. Kun lapsi alkaa ymmärtää paremmin, joutunen siirtymään salasyömiseen.”

”Kiellän lapsia laittamasta leivän päälle liikaa voita. Itse laitan ihan hirmuisesti, pistän toisen leivän siihen päälle ettei kukaan huomaa!”

”Syön karkkia ja suklaata salaa, koska lapset kinuaisivat niitä, enkä halua jakaa. Saatan myös syödä lapsille varatut karkit ja herkut, eiväthän he saa sitä tietää!”

Eräs isä myös väittää, että ”Olen niin kunnollinen ja hyvällä itsehillinnällä varustettu, että teen niin kuin saarnaan.” Uskokoon ken tahtoo!

P.S. Missä teidän karkkijemma on?

P.P.S. Omaan napaan uppoaa mitä vaan, mutta lapsen syöttäminen on kinkkisempi juttu.

P.P.P.S. Ehkäpä huonosti syövä lapsi ei ole nirso vaan allerginen?



Kommentoi tätä aihetta

Käytä nimimerkkiä, jos et halua nimeäsi muiden tietoon. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

HUOM: Älä käytä nimeäsi, se tulee näkyviin!

Pakolliset kentät on merkitty *