Kyllä automatkailu on ihanaa!

Äiti? Miksi? Haluan! Kolme sanaa jotka kuulen tuhat kertaa päivässä. Kun lähtee koko perheen voimin lomalle, on helvetti irti. Siinä vaiheessa ku lähtöpäivän aamu koittaa, alkaa jatkuva tenttaaminen millon lähdetään?

Kun sitten alkaa pakata autoa, istuvat tenavat jo autossa koko ajan hoputtaen. Kissa piiloutuu sängyn alle ja sen koppaan saamiseen vaaditaan vähintään 3 ihmistä. Sillä aikaa toinen kissa huutaa surkeana omassa kopassaan.

Kun kaikki on autossa ja tarkistat tuhannen kerran että eihän varmasti pissata, käynnistät auton. Ajatuksena että dvd-soitinta ei alkumatkasta tarvita runsaiden eväiden vuoksi. Parkkipaikalta ehtii ehkä just ulos ku aletaan mankumaan joko saa syödä eväitä kun on nälkä. Ja että elokuva pitää saada. Varmuudeksi vielä hakataan, huudetaan ja nipistetään veljeä. Lisäksi potkitaan kuskia selkään.

Ensimmäisellä bussipysäkillä mulla palaa jo hermo, ja uhkaan lapsia että laitan heidät peräkonttiin ja mutisen itsekseni että kenen hemmetin hyvä idea oli lähteä autolla 700km päähän! Nöyränä laitan DVD-soittimen päälle ja lähden jatkamaan matkaa.

Puoli tuntia lähdöstä ja takapenkillä pissattaa. Saamari. Ikinä ei päästä perille tätä kyytiä. Haikeana muistelen kun ennen lapsia ajoin saman matkan yhdellä pysähdyksellä. Nykyään saa vastata sata kertaa tunnissa millon ollaan perillä -mankumiseen ja kuunnella lasten tappelua leivistä (joita muuten ihan varmasti riittää, koska pussillinen tuli mukaan).

Viikko kohteessa tuntuu kahdelta viikolta. Olen kotiin palatessa niin loman tarpeessa! Ehkä eläkkeellä ehtii sitten levätä?

Nimim. Matkalla on mukavaa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.