Onhan lomalla ihanaa. Ja omat mukelot ovat ihan parhaita. Silti sitä melkein hyppii salaa ilosta, kun ihana yhteiskunta ottaa heidät jälkeen hellään huomaansa.

Kesälomailu lasten kanssa on rankkaa puuhaa. Kaksi lämmintä ruokaa päivässä. Virikkeitä joka päivälle. Kivaa tekemistä. Viihdettä. Liikuntaa. Jotain opettavaista! Laululeikkejä! Ääneen lukemista! Luontoretkiä! Aaaa, en pysty!

Vaikka sitä kuinka keksisi tekemistä ja kokkaisi joka päivä alusta asti terveelliset, lämpimät ateriat, ja organisoisi pihapelit ja pitäisi kiinni rytmistä, lojuvat lapset velttoina puoliksi sohvalla ja puoliksi lattialla ja mankuvat, kuinka tylsääää on. Eivätkä he oikein edes valoisina iltoina nuku, vaan yksissä tuumin kukutaan puolet yöstä.

Tiivistettynä päivisin lapsilla riittää energiaa mankumiseen ja sisarusten kanssa tappeluun, ja öisin valvomiseen. Tämän kaiken seurauksena äidillä ei riitä energiaa mihinkään, paitsi ehkä siihen että koomaa kuistilla mässäämässä suklaata tai hörppimässä viinitilkkaa ja laskemassa päiviä kesäloman loppumiseen.

Kädet ovat täynnä hommaa, kun sitä lomailee lasten kanssa. Vielä hankalammaksi kuvio muuttuu, kun lapset lomailevat ja itse ei. Sopiiko mummoa rasittaa? Joko ne pärjäävät keskenään? Olisipa sitä joskus samaan aikaan lomalla puolison kanssa… Säätämistä, hermoilua ja ikävää. Alkaisipa koulu jo.

Voi sitä siunattua päivää, kun palleroisensa saa palauttaa päiväkodin tai koulun pihalle! Siellä on koulutetut ihmiset hoitamassa nämä hommat. Lapset oppivat kaikenlaista ja saavat ruokaa jota minun ei pidä keksiä eikä tehdä, ja joku vielä väsyttääkin kakruja kaupan päälle. Kyllä muuten kelpaa!

Tokihan arkirumba vähän ahdistaa, mutta kun siellä stressin keskellä muistelee ”leppoisia” lomapäiviä, alkaa kummasti helpottaa.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

3 vastausta artikkeliin “Kiitos koululaitos ja päiväkodit!”

  • Eronnut isä sanoo:

    On todella hienoa että meillä on omistautuneita ja ammattitaitoisia lastentarhan opettajia, iso kiitos ja kunnioitus heille. Palkkaus ei todellakaan vastaa työmäärää ja vastuuta jota heille on annettu🤗

  • Juurikin näin sanoo:

    Juuri niin!! Ja tämä potenssiin 100, kun kyseessä yksinhuoltaja. Tai sellainen ydinperheäiti, jonka mies matkustelee ja harrastaa paljon ilman perhettä. Tosin avioliitossa voi kuitenkin vaatia rahaa mieheltä, sitä ei voi tehdä, jos ei miestä ole. Aivan turha on hurskastella, että pitää osata nauttia lasten paimentamisesta. Työtä se on :). Ainakin kun äitinä pitää ansaita myös perheen elatus, joko yksin tai sitten puoliksi isän kanssa.

  • Hanna sanoo:

    Höpsistä ny, loma on ihan parasta!