Töistä kotiin, ruoka uuniin ja matikantehtävien kuulustelua. Oho! Nyt onkin jo aika mennä nukkumaan?! Mihin hävisi taas yksi kokonainen ilta!?

Kaikkea pitäis, olis kiva ja hotsittaiskin. Mutta ei piru vie ennätä, sillä illat laukkaavat silmien edestä kuin tummahipiäiset sprintterit. Päivät välillä matelevat mutta illat vilahtavat vikkelään. Näin toteaa Kolmen Pojan Äiti.

”Illat ovat aivan samanmittaisia kuin ne olivat omien koulu- ja teinivuosienkin aikaan, mutta silti ne silloin tuntuivat olevan riittävän pituisia tehdä ja toteuttaa asioita. Lasten saannin jälkeen illat ovat ihan selvästi kaventuneet ja lurahtaneet johonkin omituiseen mustaan aukkoon, joka nielaisee tunnit salakavalasti.

Vauva-aikana illat tosin saattoivat tuntua ihan kirjaimellisestikin ikuisuudelta kun pyöri ympyrää pitkin kämppää ja hyssytteli koliikkihuutajaa olkapäällä. Silloin jo tunti tuntui viikolta ja valonkajoa ei näkynyt tunnelin päässä sädettäkään. Älyttömän äkkiä kuitenkin vauvoista kehittyi taaperoita ja sillä hetkellä alkoi huomata miten nopeasti illan tunnit katosivatkaan. Juuri ja juuri ennätti luututa iltapalabanaanit seinistä ja maidot lattialta, niin sitten oltiin jo kylpyaikataulusta auttamattoman myöhässä ja nukkumatti koputteli malttamattomana ikkunaan. Ei auttanut ennakoinnit tai puolihuolimaton rutiinin skippaus, sillä lopputulemana oli aina armoton kisa kellon kanssa.

Iltaisin olisi jossain määrin suositeltavaa rauhoittua perheen kesken, vaihtaa kuulumisia ja rentoutua päivän jäljiltä. Samassa syssyssä täytyisi myös pyöräyttää ravitsevat appeet pöytään ja hoitaa sen niin miljoona roikkuvaa asiaa. Iltatoimet ja niihin patistaminen vievät leijonanosan ajasta, mutta kun illasta tahtoisi lohkaista hetken myös omille aikuismaisille intresseille kuten korvamerkittyjen blogien seuraamiselle ja säälittäville yrityksille ylläpitää sosiaalisia suhteita edes netin kautta. Yhtälö ei meinaa toimia.

Harrastukset ovat ihan oma lukunsa. Monessa perheessä kuluu valtaosa arki-illoista jäähallin lämpiössä tai ratsastusmaneesin katsomossa. Milloin siis siivotaan ja viikataan seuraavan päivän vaatteet, tarkistetaan läksyt tai käydään lenkillä? Mediaaniperheessä kotiudutaan päiväkodeista ja –töistä siinä viiden jälkeen, jolloin on keskimäärin neljä tehokasta pelituntia ennen kuin jälkikasvun olisi viimeistään parempi painaa päätä tyynyyn, varsinkin jos kellot pärähtävät taas aamukuudelta. Vaatii supertaikoja tai ällistyttävää ajankäytön masterointia jos iltoihin saadaan ympättyä myös ne luvatut uimahallireissut ja yhteiset pelihetket.

Kun suurimmat lelut on raivattu keittiönpöydältä, koira pissatettu ja pesukone ladattu yövuoroonsa niin alkaisi iltakvartaalin Aikuis-Aika. Silloin voi vääntäytyä syvälliseen keskusteluun parisuhteen statuksesta ja unelmaelämästä, hoitaa keskenjäänyttä kirjanpitoaan tai muita yrittäjyyden pikkupuhteita TAI vain lykätä kaikkea mahdollista seuraavaan iltaan ja kammeta itsensä uupuneena petiin. Päivästä toiseen samalla kaavalla, viikonloppuja odotellen, sillä silloin ehtii vihdoinkin pestä ne törkyhirveät ikkunat tai ainakin viedä eteisessä lojunut talvikenkälaatikko varastoon.

Illat ovat periaatteessa sitä arjen kulta-aikaa, jolloin koko perhe on vapaalla ja olisi mahdollista viettää yhteistä hengailua rennolla mielellä. Todellisuudessa toinen vanhempi (jos sellaista edes siis on taloudessa) saattaa viettää illat töissä, hoitamassa ikääntynyttä omaa vanhempaansa tai suorittaa iltaopintoja. Perheen aika on siis todella kortilla ja siksi kesälomaa odotellaan malttamattomina. Onneksi kesäisin on muutenkin valoisammat illat ja täten myös arkena aikaa tehdä asioita tuntuu olevan rutkemmin.

Tunteja ei saa edes rahalla ostettua lisää, joten pienin jutuin on edettävä. Meidän perheessä on otettu tavoitteeksi koota jengi yhteiselle päivälliselle, tai edes iltapalalle, jolloin kohdattaisiin ilman pädejä ja chatteja. Aina ei tavoite täyty ja illat ovat yhtä häsläystä, suorittamista ja väsynyttä vonkaamista – ihan kaikkien osalta. Kaikista illoista ei saa ihania tekemälläkään, mutta ainakin ne voisivat olla yhdessä olemista ja kuluneen päivän kivoista jutuista iloitsemista.”

Ei paineita, mutta onhan teillä seksiä joka ilta?

Ethän neuvo näin yyhoota, ethän?

Meni ilta niin tai näin, nämä kysymykset olisi hyvä esittää itselleen illan päätteeksi.

 

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia