Yksi vanhemmuuden perusoppeja on ei-sanan oikeaoppinen käyttö. Mutta ei se siihen lopu, ei on osattava sanoa, vaikka ei olisi ikinä aikeissakaan ryhtyä lapsentekoon:

  • Ei, et saa nukkua enää pidempään, on pakko nousta
  • Ei, et saa aamiaiseksi keksejä
  • Ei, et voi mennä yöpuvussa tarhaan
  • Ei, et voi ottaa itsesi kokoista nukkea mainittuun paikkaan
  • Ei, kaveri ei tule, ennen kuin on läksyt tehty
  • Ei, et pelaa, ennen kuin läksyt tehty
  • Ei, et tule ruokapöytään suoraan onkimatojen tonkimisreissulta
  • Ei, et nuku kännykkä  tyynyn alla

EI EI EI, vanhemman peruskattaukseen kuuluu keskimäärin 50 ei-sanaa yhden päivän aikana joko perusteluineen tai ilman niitä.

Mutta ei on muuten todella hyvä sana opetella ja samalla monelle niin vaikea. Vai osaatko sinä sanoa aikuisen oikeesti ei silloin kuin haluat?

  • Ei, en tee yksin näitä kaikkia kotitöitä/huolehdi ikääntyvien tai sairaiden vanhempien asioista/kanna vastuuta
  • Ei, en jaksa kuunnella tänään sinun vuodatustasi ihmissuhdekriisistäsi, ethän koskaan kysy, miten minulla menee
  • Ei, en auta sinua tällä kertaa, yritä uudelleen ensi kerralla
  • Ei, en halua aina odottaa, kun myöhästyt joka paikasta 20 minuuttia
  • Ei, en halua enää istua vieressäsi kun puhut/räpläät kännykkään/kännykkää
  • Ei, en kuuntele enää pilkkaasi, olen mieluummin yksin
  • Ei, nyt riittää. Nyt tähän tuli piste.

Ein osaaminen pidentää elämää. Kaikkeen suostuminen lyhentää elämää. Loppujen lopuksi marttyyri saa ihan itteensä syyttää.

Eli ei. Kiitos.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia